Puolet nuoresta ikäluokasta korkeakoulutetuksi? Meillä on ratkaisu!

 Kategoria Blogi

Suomi on koulutuksellisen tasa-arvon mallimaa. Ainakin teoriassa. Suomessa jokaisella amiksesta tai lukiosta valmistuneella on yhtäläiset mahdollisuudet päästä korkeakoulutukseen. Ainakin teoriassa. Korkeakouluissamme on paljon eritaustaisia opiskelijoita. Ja ehkä jo arvaattekin, tämäkin toteutuu – teoriassa.

Jos yllä olevat esimerkit toteutuisivat käytännössä, olisi korkeakoulutus aidosti saavutettavaa. Valitettavasti koko Emmi Paajanenkeskustelu koulutuksen saavutettavuudesta on vuosikaudet pyörinyt pelkän maksuttomuuden ja korkeakouluverkon laajuuden ympärillä, vaikka aihe on paljon monisyisempi. Kyllä, korkeakouluja löytyy Suomesta tiheään, ja maksuttomuus on saavutettavan koulutuksen avaintekijä, mutta nämä elementit eivät ole estäneet törmäämästä esteisiin koulutuspolun varrella.

Vaikka Euroopan unionin hiljattain julkaistun Education and Training Monitor 2017 -seurantaraportin mukaan koulutuksen yhdenvertaisuus toteutuu Suomessa hyvin, komissio on huolissaan siitä, että Suomessa ei tunnuta tiedettävän syitä eriarvoisuuden kasvuun. Koulutus periytyy edelleen; matalasti koulutettujen vanhempien lapset korkeakouluttautuvat selvästi harvemmin kuin samanikäiset keskimäärin. Nuorten miesten ja maahanmuuttajataustaisten lasten syrjäytyminen, miesten huomattavasti naisia alempi osuus korkeakoulutuksessa ja sosioekonomisen taustan vaikutus koulutukseen hakeutumiseen ovat myös hälyttäviä merkkejä.

Onkin aiheellista kysyä, piiloudummeko pelkästään maksuttomuuden ja kattavan kampusverkoston taakse, kun meidän pitäisi keskustella laajemmin tekijöistä jotka hankaloittavat korkeakoulutukseen hakeutumista?

Ideamme saavutettavuussuunnitelmasta kerää kannatusta

SAMOK teki konkreettisen ehdotuksen koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi ja haastoi opetus- ja kulttuuriministeriön laatimaan kansallisen koulutuksen saavutettavuussuunnitelman Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -julkaisutilaisuudessa lokakuussa. Ideamme tuntuu leviävän: viime viikonloppuna pidetty Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous vaatii kannanotossaan koulutuksen saavutettavuussuunnitelman laatimista, ja niin ikään Vihreät Nuoret hyväksyivät liittokokouksessaan ponnen, joka valtuuttaa heidän liittohallituksensa laatimaan alustavan pohjan koulutuksen saavutettavuussuunnitelmalle.

Kansallinen koulutuksen saavutettavuussuunnitelma on siis monen huulilla. Mutta mikä se oikeastaan on, ja miksi se tarvitaan?

Tutkimustieto tulee valjastaa käyttöön tasa-arvon edistämiseksi

Kansallisen koulutuksen saavutettavuussuunnitelman idea on lähtöisin Bolognan prosessista, jossa suositellaan mukana olevia maita laatimaan National Access Planit (NAP). EU-maista esimerkiksi Irlanti on tehnyt jo pitkään tavoitteellista työtä koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi National Access Planien avulla. Me SAMOKissa olemme kääntäneet tämän termin muotoon kansallinen koulutuksen saavutettavuussuunnitelma.

Saavutettavuussuunnitelman ydinajatus on yksinkertainen: maamme korkeakoulutettujen tulee heijastaa koko väestön monimuotoisuutta ja sosiaalista kirjoa. Kansallinen koulutuksen saavutettavuussuunnitelma on pitkäjänteinen suunnitelma koulutuksen saavutettavuuden ja koulutuksellisen tasa-arvon kehittämiseksi, ja on vastaus näihin edellä mainittuihin polttaviin huolenaiheisiin. Käytännössä saavutettavuussuunnitelman laatisi opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä parhaaksi katsomiensa tahojen kanssa aina yhden hallituskauden ajaksi. Suomesta löytyy jo tällä hetkellä valtava määrä koulutukselliseen tasa-arvoon liittyvää dataa, jota ei valitettavasti hyödynnetä systemaattisesti saavutettavuuden parantamiseksi. Suunnitelmassa määritetään tutkimustiedon kautta ne ryhmät, jotka ovat aliedustettuina koulutuksessa tai joilla on hankaluuksia koulutukseen pääsyssä ja sen läpäisyssä. Näiden ryhmien kouluttautumisen edistämiseksi laaditaan selkeät tavoitteet ja toimenpiteet, sekä mittaristo tavoitteiden seurantaa varten.

Kunnianhimoisesti kohti maailman parasta koulutusjärjestelmää

Mitä tämän suunnitelman toteuttaminen sitten vaatii? No resursseja tottakai! Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa tavoitteeksi, että nuoresta ikäluokasta 50% suorittaa korkeakoulutuksen. Mielestämme tavoite on hyvä, ja sen saavutettua Suomen pitää pyrkiä nostamaan koulutustasoa entisestään. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta ilman kunnianhimoisia toimenpiteitä saavutettavuuden parantamiseksi. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen ei ole helppoa eikä aina halpaakaan. Kansallisen koulutuksen saavutettavuussuunnitelman avulla nostamme suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen tasolle, missä sen pitääkin olla: maailman kärjessä sekä laadun, vaikuttavuuden että tasa-arvon mittarein mitattuna.

Lue lisää National Access Planista SAMOKin taustapaperista

Emmi Paajanen, hallituksen jäsen
emmi.paajanen@samok.fi
050 389 1005

Kirjoita tähän hakusana ja paina enteriä