14.12.2023 | Blogi

Opintotukijärjestelmämme kaipaa peruskorjausta, ei pintaremonttia

Opintotukijärjestelmän kokonaisuudistus tarvitsee resursseja, jotta sen ongelmakohtia voidaan aidosti ratkaista.

Pääministeri Orpon hallitus linjasi hallitusohjelmassaan käynnistävänsä opintotuen kokonaisuudistuksen. Kokonaisvaltaiseen remontointiiin pyrki myös Juha Sipilän hallitus, jonka silloinen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen nimesi selvityshenkilön tuottamaan raportin opintotuen kokonaisuudistuksen keinoista – hallituksen säästötavoitteiden puitteissa, tietysti.

Sipilän hallitus todella jätti jälkensä opintotukeen: opintorahan tasoa laskettiin, opintotukikuukausien määrää vähennettiin 64 kuukaudesta 54 kuukauteen, opintotuen asumislisästä luovuttiin ja opintolainan valtiontakauksen määrä nostettiin 650 euroon tukikuukautta kohden. Kaikkia selvityshenkilön ehdotuksia ei kuitenkaan toteutettu, kuten opintojen edistämisvaatimusta viidestä opintopisteestä kuuteen opintotukikuukautta kohden ja opintolainahyvityksen osuuden laskemista 30 prosentiin omavastuuosuuden ylittävästä lainamäärästä.

Myös Sipilän hallituksen jälkeen opintotukijärjestelmää on muovattu. Esimerkiksi tulorajoja nostettiin vuonna 2022 ja opintorahaan lisättiin huoltajakorotus vuonna 2018. Viime vuonna ministeriössä ehdotettiin alueellista opintolainahyvitystä aluepoliittisena ratkaisuna, mutta ajatus sai verrattain vähän kannatusta. Myös SAMOK vastusti alueellista opintolainahyvitystä.

Nyt opiskelijoiden etuudet ovat uudemman kerran leikkurissa, mutta tällä kertaa leikkaukset toteutetaan jo ennen tukijärjestelmän uudistamista. Hallitus on esittänyt opintotuen indeksijäädytystä, opintolainan valtiontakauksen kasvattamista ja korotusta opintorahan huoltajakorotukseen. Opintotukeen kohdistuvien muutosten ohella myös esimerkiksi yleisestä asumistuesta on päädytty leikkaamaan ja lakiesitys hyväksyttiin tiistaina eduskunnan täysistunnossa.. Lakiesitysten yhteisvaikutukset opiskelijoiden toimeentuloon ovat huomattavat, sillä suurimmillaan opiskelijan rahamuotoisten etuuksien yhteismäärä voi laskea yli 150 eurolla tukikuukautta kohden.

Opiskelijajärjestöjen esiin nostamia, toimeentuloon kohdistuvia leikkauksia ja järjestelmän ongelmakohtia on esitetty ratkaistavaksi opintotuen kokonaisuudistuksessa. Tarve uudistukselle mainitaan myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä koskien valtion talousarviota vuodella 2024. Valiokunta kirjoittaa pitävänsä tärkeänä, että tuen kokonaisuus mahdollistaa nyt ja tulevaisuudessa päätoimisen opiskelun ilman kohtuutonta velkarasitusta. Samaan uudistustyöhön kannusti myös sosiaaliturvakomitea keväällä julkaistussa välimietinnössään, jossa se rajasi opiskelijat sosiaaliturvauudistuksen ulkopuolelle.

Mutta miten uudistamme opintotuen kokonaisvaltaisesti, mikäli uudistus tulisi toteuttaa kustannusneutraalisti? Emme mitenkään. Siksi keskeisintä uudistuksen kannalta olisikin, että hallitus huomioi opintotukiuudistuksen ensi vuonna lisätalousarviossaan. Näin voimme varmistaa, ettemme lisää sirpaleisen ja sekavan järjestelmän ylle lisää sirpaleita, vaan luomme aidosti kestävää opiskelijan tukijärjestelmää, joka kannustaa päätoimiseen opiskeluun. Se olisi vähintä, jota hallitus voisi nykytilanteessa tehdä.

SAMOKin ratkaisuja opintotuen uudistamiseksi:

  • Selvitetään mahdollisuus siirtää opintotuki opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen
  • Opintorahaan tehdään tasokorotus, jotta opiskelijoiden rahamuotoiset etuudet saadaan riittävälle tasolle ja velkaantumista voidaan ehkäistä
  • Opintotukikuukausien määrä palautetaan 64 tukikuukauteen, jotta myös opintojen viivästyessä tutkinto on mahdollista saattaa loppuun
  • Takaisinmaksetut opintotukikuukaudet palautetaan opiskelijan käyttöön myös silloin kun etuudet ovat siirtyneet Kelan perintään
  • Opintotuen tulovalvontaa muutetaan siten, että tulovalvonta seuraa vuositulojen sijaan opiskelijan kuukausituloja
  • Opintolainahyvitykseen oikeuttavaa aikaa pidennetään: tavoiteaika + 1 lukuvuosi
  • Opintolainahyvityksessä otetaan huomioon myös opiskeluaikana tehdyt lainalyhennykset
  • Opintolainasta poistetaan vähimmäismäärän suojaosa ja lainahyvitys myönnetään koko lainamäärästä
  • Opintolainan korkoavustuksen tulorajoja nostetaan lainaturvallisuuden lisäämiseksi
  • Opintolainahyvitykseen oikeuttava opintojen suoritusaika alkaa siitä hetkestä, jona opiskelija tosiasiallisesti aloittaa opintonsa
  • Opintolainahyvityksen määräajan pidentäminen mahdollistetaan myös niiden opiskelijoiden osalta, joiden opinnot ovat viivästyneet heikentyneen opiskelukyvyn tai ulkomaan liikkuvuusjakson vuoksi