Onko opiskelijalehdillä tulevaisuutta?

 In Blogi

Tänä syksynä haudattiin viimeinen toimituspolitiikaltaan riippumaton opiskelijalehti ammattikorkeakoulupuolella, kun Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKOn edustajisto päätti lakkauttaa Osakolainen-lehden toistaiseksi. Vaikka lehden jatkomahdollisuuksia selvitetään, ei rahoitusta kuitenkaan ole näköpiirissä, joten päätös lienee todennäköisesti lopullinen.

Eikä Oulu ole yksin. Saman päätöksen lehden lakkauttamisesta ovat tehneet käytännössä kaikki muutkin omaa riippumatonta lehteä julkaisseet opiskelijakunnat. Trendi on nähtävissä myös ylioppilaskuntien puolella, sillä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto päätti viime viikolla lopettaa ylioppilaslehti Uljaan julkaisun ja esimerkiksi Turussa käydään lähes vuosittain keskustelu Tylkkärin budjetista.

Ja se on sääli.

Suomessa ilmestyy enää noin kymmenen suurempaa korkeakouluopiskelijoille suunnattua opiskelijalehteä, eivätkä kaikki niistäkään ole toimituspolitiikaltaan täysin riippumattomia. Ja vaikka ammattikorkeakouluja ja ammattikorkeakouluopiskelijoita on yliopistoja ja yliopisto-opiskelijoita enemmän, ei yksikään lehdistä käsittele toista puolta duaalimallista amk-opiskelijan näkökulmasta. Historiaa peilaamalla voi väittää opiskelijalehtien olleen yksi niistä paikoista mistä opiskelijajärjestöt ovat säästäneet, kun taloudessa on ollut tiukkaa. Tämä ei ole kritiikkiä säästöpäätöksiä kohtaan – ymmärrän täysin, että ylioppilas- ja opiskelijakuntien tulee ensisijaisesti turvata lakisääteisen toiminnan toteuttaminen ja lehden julkaisu ei siihen kuulu. Samoin ymmärrän, jos järjestöt julkaisevat vain ajankohtaisista asioista kertovaa uutiskirjettä, sillä lyhykäisyydessään perusteltuna se on halvempaa. Mutta vaikka edustajistoilla on täysi oikeus lakkauttaa kaikki toiminta, jota se ei  koe olennaiseksi, se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö opiskelijalehdille ja niiden korkeakoulumaailman sisällä harjoittamalle journalismille olisi tilausta. Elämme aikaa, jolloin korkeakouluja mullistavat ennen näkemättömällä vauhdilla suuret reformit, koulutusleikkaukset ja erilaiset rakenteellisen kehittämisen hankkeet sekä opiskelijapuolta rahoituspohjan ja opiskelijaksi tunnistautumisen muutokset. Nyt jos koskaan koulutuspolitiikassa tarvitaan journalismia!

Opiskelijaliike tarvitsee tahon, joka haastaa esitetyn todellisuuden, kysyy kiperät kysymykset ja julkaisee tarvittaessa “ikävätkin jutut”, jotta pyrkisimme aina parempaan. On vain tervettä, että on olemassa jokin riippumaton taho eli media, joka tarkastelee julkisesti päätöksentekijöitä, tehtyjä päätöksiä ja niiden taustoja sekä seurauksia. Tämä pätee aivan yhtälailla opiskelijajärjestöihin, korkeakouluihin kuin muuhunkin yhteiskuntaan. Jos olet valta-asemassa eikä kukaan tai mikään taho valvo sinua, kasvaa riski väärinkäytöksiin. Päättäjien moraaliin ja itsesäätelyyn on turha laittaa liian paljon uskoa.

Valtakunnansyyttäjänvirastossa tai Kittilän kunnassa ilmi tulleet väärinkäytökset osoittavat sen, että kuka tahansa on taipuvainen vilppiin. Väärinkäytösten julkituomisessa journalismilla on keskeinen rooli ja se vähentää riskiä epärehelliseen käytökseen ja lisää paineita tehdä hommat oikein. Opiskelijalehdillä on myös merkityksensä myös tiedon jakamisen osalta. Lukisin mielelläni korkeakoulumaailman, koulutuspolitiikan ja opiskelijaliikkeen päätöksiä ja niiden taustoja valottavia ja analysoivia juttuja eri puolelta Suomea, varsinkin ammattikorkeakoulupuolelta, mutta mistäpäs luet? Esimerkiksi edustajistovaaleista tai liittokokouksista, joissa valtaa opiskelijaliikkeessä konkreettisesti jaetaan, ei lue missään valintatiedotteita enempää.

Jos lähden ennustamaan opiskelijalehtien tulevaisuutta, niin ei se kovin valoisalta näytä. Todennäköisyys opiskelijaliikkeen resurssien pienenemiselle on tällä hetkellä suurempi, kuin se, että ne jostain syystä merkittävästi kasvaisivat lähitulevaisuudessa. Siitä päästäänkin kysymykseen, miten  käy vielä olemassa oleville opiskelijalehdille, jos ja kun säästöjä aletaan etsiä?

Yllättävä valonpilkahdus on kuitenkin olemassa. Oulussa yliopisto päätti lähteä tukemaan ylioppilaslehteä, sillä yliopiston rehtori näkee journalistisin perustein toimivan sisäisen median roolin korkeakouluyhteisössä tärkeänä ja apuvälineenä toiminnan kehittämisessä. Yliopisto ei tuesta huolimatta kuitenkaan halua puuttua lehden linjaan millään tavalla, vaan lehti pysyy edelleen toimituspolitiikaltaan riippumattomana. Toisin sanoen korkeakoulun sijoitus journalismiin ja opiskelijalehteen ei välttämättä tuota taloudellista hyötyä, mutta se vahvistaa korkeakoulua ja korkeakouluyhteisöä instituutioina pitkässä juoksussa. Vastaavaa kehitystä ja pitkäjänteisyyttä toivoisi näkevän myös muissa korkeakouluissa, sillä muuten menetämme osan opiskelijakulttuurista.

Tarve opiskelijalehdille on olemassa, mutta onko niille kustantajaa? Onko opiskelijalehdillä tulevaisuutta?

 

Valtteri Törmänen,
SAMOKin hallituksen jäsen

Start typing and press Enter to search