16.02.2021 | Blogi

Miisa Tervala: Kunnat eivät kiinnosta nuoria, jos nuoret eivät kiinnosta kuntia

Monet ovat tämän talven aikana seuranneet intensiivisesti USA:n vaalien ja Joe Bidenin virkaanastumista koskevaauutisointia. Useimmiten nuoret tietävätkin paljon USA:n politiikasta ja osaavat kertoa tarkasti esimerkiksi valitsijamiesmenettelystä. On hienoa, että politiikka kiinnostaa, mutta miksi politiikka Atlantin toisella puolella on niin paljon mielenkiintoisempaa? Miksei nuoria kiinnosta samalla tavalla oman kotikaupungin asiat?

Millä keinoilla nuoret, tai jopa aikuisetkin, saataisiin kiinnostumaan oman alueensa politiikasta ja vaikuttamisesta? Kunnissa tehtävät päätökset koskettavat kuitenkin jokapäiväistä elämäämme. Valtuusto päättää esimerkiksi julkisesta liikenteestä, kaavoituksesta sekä palveluista ja niiden sijainnista.

Kiinnostus paikallista politiikkaa kohtaan heijastuu suoraan äänestysaktiivisuuteen. Esimerkiksi kuntavaalien äänestysprosentti oli 60-, 70- ja 80-luvuilla aina yli 70, mutta 2000-luvulle tultaessa se on vain kerran ylittänyt 60 prosenttia. Ei ole yllättävää, että äänestysaktiivisuus on matala etenkin nuorten kohdalla. Vuoden 2017 kuntavaaleissa vain alle joka kolmas nuori äänesti. Äänestysaktiivisuuden nostamisesta puhuttaessa tulisi siis puhua ensisijaisesti nuorista.

 

Miten paikallispolitiikasta sitten tehdään kiinnostavaa nuorille?

  1. Nuoria kiinnostaa asiat, mitä nuoret tekevät

    Tiesitkö, että vuonna 2017 valituista kunnanvaltuutetuista vain 5,7% oli alle 30-vuotiaita? Tällä hetkellä keskimääräinen kuntapoliitikko Suomessa on 50-vuotias mies. Nuoret keräävät nuorten huomiota myös politiikassa, joten olisi tärkeää, että nuoret ovat edustettuina valtuustoissa. Tähän päästään kannustamalla nuoria ehdolle sekä varaamalla nuorille ehdokkaille paikkoja puolueiden ehdokaslistoilta.

  2.  Nuoria kiinnostaa asiat, joihin he pääsevät mukaan

    Yksi tapa saada nuoret kiinnostumaan paikallisista asioista on ottaa heidät mukaan päätöksentekoprosessiin. Monista saattaa tuntua, ettei kunnassa päätetä itseä koskevista asioita, ja että päätöksenteko on vaikeasti lähestyttävää. Kuntien tulisi panostaa erityisesti nuorten osallistamiseen järjestämällä esimerkiksi äänestyksiä ajankohtaisista aiheista. Myös osallistava budjetointi mahdollistaa osallistumisen päätöksentekoon konkreettisesti. Lisäksi paikallisilla nuorisovaltuustoilla tulisi olla läsnäolo-oikeus valtuuston kokouksissa.

  3. Nuoria kiinnostaa asiat, jotka koskevat heitä
    Tietysti ihmisiä kiinnostaa aina asiat, jotka vaikuttavat heihin. Tekevätkö kunnat siis tarpeeksi nuoria koskevia päätöksiä? Puhutaanko valtuuston kokouksissa tarpeeksi nuorista ja heitä koskevista asioista? Nuorten pahoinvointi on ollut viime aikoina taas vahvasti esillä uutisissa, mutta ovatko kunnat tehneet kaikkensa tilanteen parantamiseksi? 

    Loppujen lopuksi kunnilla on yllättävän paljon mahdollisuuksia panostaa nuorten hyvinvointiin. Muutamana
    esimerkkinä: rahoittamalla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita sekä nuorisotyötä, tarjoamalla yhteisöllisiä tiloja joissa nuoret voivat viettää aikaa, järjestämällä edullisia kulttuuri- ja liikuntapalveluita sekä tukemalla kouluviihtyvyyttä ja -turvallisuutta.

Vuoden 2017 kuntavaalit olivat ensimmäiset vaalit, joissa pääsin itse äänestämään. Sopivan ehdokkaan löytäminen tuntui kuitenkin lähinnä arpapeliltä. Kuka olisi puhunut minulle silloin ajankohtaisista asioista, kuten kesätöistä tai opiskelijoiden asumisesta? Äänestin silti, koska olen aina pitänyt sitä tärkeänä.

Toivonkin, että mahdollisimman moni nuori lähtisi rohkeasti ehdolle ja nostaisi nuorten ja opiskelijoiden asioita esille sekä kampanjassaan, että kunnallisessa päätöksenteossa. Nuoret ovat kuntien asukkaita siinä missä muutkin, ja heidän äänensä täytyy saada kuuluviin.