Lainalla ruokakassi vai sijoitussalkku?

 Kategoria Blogi

Viime aikoina on uutisoitu paljon opiskelijoista, jotka sijoittavat opintolainansa. Se kuulostaa hyvältä idealta, mutta valitettavasti sellaiseen pystyy vain harva. Yli 60% opintolainan nostajista käyttää sitä välttämättömien kulujen kattamiseen, kuten ruokaan ja vuokraan. Noin 40% kattaa sillä yllättäviä menoja. Opintolainan sijoittaminen on tulenarka aihe, sillä se koskee vain etuoikeutettuja opiskelijoita. 

Vaikka opintolaina onkin hyvä vaihtoehto joillekin, on sen rooli nykyään liian suuri opiskelijoiden toimeentulossa. Opintoraha on riittämätön, ja yleisellä asumistuellakaan ei saa katettua kaikkia asumiskuluja. Noin 70% opintolainan nostajista kertoo nostamisen syyksi riittämättömän opintotuen ja asumistuen. 

Korona on tuonut opiskelijoiden toimeentulokeskusteluun aivan uuden ulottuvuuden, kun monet ovat menettäneet sivutoimisen työpaikkansa. Opintolainaa nostettiin tammikuussa 2021 enemmän kuin koskaan ennen, yhteensä 327 miljoonaa euroa. Ansiotyöllä korvataan laajasti opiskelijoiden sosiaaliturvan puutteita, ja kun se vaihtoehto otetaan pois, on monilla ollut edessä velkaantumispakko. 

Opintolainan sijoituskeskustelu vain korostaa, miten opiskelijoillakin on monenlaisia elämäntilanteita. Ammattikorkeakouluopiskelijoista 25% on perheellisiä. Toisen vanhemman ansiotulojen menetys opiskelun takia on iso kolaus perheen taloudelle, jolloin opintolainalla katetaan esimerkiksi lastenhoidon kuluja. Opintotuki ei siis enää palvele kohderyhmäänsä, sillä sitä nostavat eniten 20-24-vuotiaat opiskelijat ja jo 30-34-vuotiaisiin tultaessa opintotukea nostaa enää noin 30%. Opintoraha saattaa olla juuri ja juuri riittävä yksin opiskelija-asunnossa asuvalle 20-vuotiaalle, mutta perheelliselle se ei yleensä ole vaihtoehto. On turvauduttava muihin tukimuotoihin tai täysipäiväiseen työskentelyyn.

Myös työssäkäynnin ja opintotuen yhdistäminen on vaikeaa, sillä opintotuen tulorajat ovat tiukat. Kannattavaa on siis joko todella pienimuotoinen työssäkäynti, tai tulorajojen ylittyessä täysipäiväinen työskentely opintojen ohella. Opiskelijan työ on kuitenkin opiskella, joten eikö tukijärjestelmän tulisi kannustaa täysipäiväiseen opiskeluun?

Kaikki tämä kertoo opiskelijoiden toimeentulon huonosta tilanteesta ja lisääntyvästä turvautumisesta lainaan. Mikäli Suomen koulutustasoa halutaan nostaa 50 prosenttiin, tulee opiskelu mahdollistaa myös erilaisissa elämäntilanteissa ja ilman velkaantumista. SAMOK haluaakin, että opintorahaa vahvistetaan 100 euron tasokorotuksella hallituksen puoliväliriihessä. 

 

Miisa Tervala

Hallituksen jäsen

 

Instagram: @samok_fin

Twitter: @SAMOK_FIN

Facebook: samok.fin / Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry 

0

Kirjoita tähän hakusana ja paina enteriä