Blogin kirjoittaja Anton Salenius on ehdolla liiton hallitukseen vuodelle 2019.
Ammattikorkeakoulut ovat vahvoja osaamisen dynamoja, jotka tiiviisti yhdessä alueensa elinkeinoelämän kanssa rakentavat modernia pedagogiikkaa ja tuoreinta teknologiaa hyödyntäviä oppimisympäristöjä jatkuvan oppimisen tueksi. Tähän panostetaan huolehtimalla rahoituksesta.
Suomen koulutusjärjestelmän tehtävä on valjastaa kansan osaamisen potentiaali. Syy miksi kirjoitan tästä on se, että hyvin moni tekee työtä yksittäisten ratkaisujen kanssa, ja puskee omia näkökulmiaan tiettyä epäkohtaa korjatakseen. Harvemmin keskustelemme korkeakoulujärjestelmästä kokonaisuudessaan, siitä minkä parissa kaikki me olemme ja jonka parissa teemme työtä. Sillä on syy olemassaoloon, palvelulla on määrätty asiakas, ja tällä asiakkaalla määriteltävissä olevat tarpeet. On asiakeskeisen ja ratkaisuhakuisen vaikuttamistoiminnan vuosi tulossa, ja on tärkeä jokaisen ruveta miettimään kokonaisuutta jo nyt ennen ensi vuoden vaaleja.
Peilaan pohdintani muun muassa Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle visiotyöhön ja SAMOKin uuden poliittisen ohjelman luonnoksen pääpiirteisiin. Kuten visiotyö myös toteaa, “suomalaisten korkeakoulujen resurssit ovat kansainvälisesti vertaillen vahvat mutta ne eivät ole optimaalisessa käytössä”.
Digitalisaatio, tekoäly, moderni pedagogiikka yms. mahdollistavat uusia työkaluja ja työskentelytapoja. Myös mahdollisuus uusiin oppimisympäristöihin, kuten digi-kampus, avautuu mobiilin pääsyn dataan myötä. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän syvempi yhteistyö tarjoaa koulutuksen kehittämiselle suorempaa ohjausta työmarkkinan tarpeista ja siellä tapahtuvasta kehityksestä. Se tarjoaa myös mahdollisuuden laajentaa yksityisen rahan osuutta korkeakoulujen rahoituksessa, kun elinkeinoelämä entistä suoremmin on palvelunostaja ja asiakas sidosryhmän sijasta.
Suomi avoimena ja globaalina markkinataloutena luottaa osaavaan työvoimaan, joka nopeasti löytää työmarkkinoille tyydyttäen elinkeinoelämän työvoimatarpeita. Elinkeinoelämä taas pärjää hyvin, kun globaalissa kilpailussa se pystyy kehittämään tuotteensa, palvelunsa, työskentelytapansa ja henkilöstönsä osaamisen paremmin kuin muut taloudet.
Osaavan työvoiman tarjonnan parantaminen vaatii ensimmäiseksi koulutuksen saavutettavuuden parantamista. Tavoite siitä että yli 50% nuorista saisi korkeakoulututkinnon käytännössä vaatii, että huonosti edustettujen demografioiden koulutuksen saavutettavuus paranee.
TKI-toimintaa pitää myös kehittää syventäen elinkeinoelämän ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä. Valtakunnallisen systemaattisen kehittämisen kuuluisi pyrkiä mahdollistamaan paikallisesti räätälöityjä elinkeinoelämän ja ammattikorkeakoulujen yhteistyömuotoja. Tämä yhteistyö taas ohjaa koulutuksen sisällön sekä toteutustapojen kehittymistä, kun yhteistyötä tehdään opintojakso-, projekti-, harjoittelu-, ja opinnäytetöissä. Myös opetushenkilöstön osaaminen ja metodiikka päivittyy synergiaetuna tästä. Korkeakoulut päivittävät koulutustaan jatkuvasti työmarkkinoiden osaamistarpeen mukaan osana normaalia toimintaansa kiitos syvemmän yhteistyön. Tämä yhteistyö myös auttaa kehittämään muualta hankitun osaamisen kirjaamista tutkintoon, kun tarve sen tunnistamiseen lisääntyy.
Työvoiman tulee päästä nopeasti työmarkkinoille. Korkeakoulutuksen aloittaa noin 60% kumulatiivisestäa ikäluokasta, mutta vain noin 41% valmistuu. Kun elinkeinoelämän ja ammattikorkeakoulujen syvempi yhteistyö ohjaa koulutuksen kehittymistä entistä vahvemmin, vastaa myös vastavalmistuneen opiskelijan osaaminen paremmin työmarkkinoiden osaamistarpeita, ja laadullista työllistymistä saadaan kasvatettua sekä nopeutettua. Opiskelija myös entistä useammin valmistuu ajoissa, kun kannustava ja ennaltaehkäisevä sosiaaliturva antaa mahdollisuuden päätoimiseen opiskeluun. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n tuleva laajentuminen ammattikorkeakouluopiskelijoille mahdollistaa myös opiskelijoiden sosiaalipoliittisen tukijärjestelmän kehittämisen paremmin kun korkeakouluopiskelijat ovat saman palveluntarjoajan palveluiden piirissä.
Elinkeinoelämän työvoimatarpeita tyydytetään paremmin kun korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyö tiivistyy. Elinkeinoelämä osallistuu tiiviimmin paikallistason korkeakoulutuksen tuottamiseen, TKI-toimintaan ja osallistuu korkeakoulutuksen kehittämiseen palvelun käyttäjänä sekä asiakkaana. Tämä ohjaa elinikäisen oppimisen ja muun jatkokoulutuksen kehittämistä, sekä alumnitoiminnan ja verkostojen potentiaali nousee kun henkilöt joista nämä muodostuvat vielä jatkavat suhdettansa perustutkinnon jälkeen.
Elinkeinoelämä pärjää paremmin, kun sen työvoiman osaaminen soveltuu suoraan toiminnan tarpeisiin. Tämä osaaminen on saatu opintojen aikana sekä korkeakoulussa että työelämässä. Yritykset hyödyntävät myös avointa tutkimusta jota tehdään korkeakouluissa ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa kilpailukykyään jatkuvasti kehittämällä toimintaansa.
Korkeakoulujärjestelmän tehtävä on valjastaa kansan osaamisen potentiaali. Kansantalous voi hyvin kun elinkeinoelämämme pärjää globaaleilla markkinoilla. Tähän elinkeinoelämän pärjäämiseen voimme vaikuttaa tarjoamalla mahdollisimman laadukasta työvoimaa, joka työn murroksessa pystyy päivittämään osaamistaan työuransa aikana kitkattomasti. Digitalisaation ja uuden teknologian tarjoamien mahdollisuuksien valjastaminen on avainasemassa, kun luodaan työkaluja mahdollistamaan koko järjestelmän tehostamisen ratkaisut.
Kun haluamme kehittää korkeakoulutusta, haluamme kehittää palvelua joka tuottaa osaavaa työvoimaa työmarkkinoille. Työmarkkinoiden toimijat pystyvät osallistumaan TKI-toiminnan ja oman jo töissä olevan työvoimansa jatkokouluttautumisen kautta korkeakoulutuksen toteutukseen ja kehittämiseen ja korkeakoulutuksen kysyntäohjautuvuus vahvistuu. Kun kysyntäohjautuvuus vahvistuu, mahdollistetaan yksityisen rahan laajempi osallistuminen korkeakoulujen rahoitukseen ja saamme integroitua tehokkaammin palveluntarjoajan sekä palvelun hyödyntäjän ydintoiminnan.
Korkeakoulujärjestelmä ja elinkeinoelämä yhdessä luovat parhaat mahdolliset edellytykset terveelle ja hyvin pärjäävälle kansantaloudelle ja hyvinvointiyhteiskunnalle. Tämä vaatii julkisen vallan strategista ohjausta koulutusjärjestelmän kehityksen näihin tavoitteisiin, yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.
Anton Salenius