Kuluneen vuoden aikana yksi teema on noussut ylitse muiden: mielenterveys ja jaksaminen.
Aiheesta on puhuttu lukuisissa vaalitenteissä, laajasti julkisuudessa sekä ympäri Suomea
niin peruskouluissa, toisella asteella kuin korkeakoulupuolellakin. Kukaan ei voi väittää, että
olisi epäselvää, millainen mielenterveyspommi koronakriisin jälkeen ehkä odottaa. Paino
sanalla ehkä, sillä tulevaisuuden kehityskulku ei ole varma. Päättäjät voivat nimittäin myös
kunnissa päättää, millä puolella historiaa seisoa.

Korona-aika on kriisiyttänyt nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden ja merkittäviä toimia
kriisin korjaamiseksi tarvitaan kipeämmin kuin koskaan. Entistä enemmän panostuksia
ennaltaehkäisevään toimintaan tarvitaan niin kunnilta kuin valtiolta. Usein julkinen keskustelu
painottaa terapiatakuuta, joka on toki tuikitärkeä uudistus, mutta ei yksin riittävä keino
valtavan yhteiskunnallisen ongelman korjaamiseksi. Lisäksi tarvitaan paljon muuta, muun
muassa mielenterveystaitojen ja omasta jaksamisesta huolehtimisen opettamisen
sisällyttämistä koulutukseen kaikilla koulutusasteilla.

Yhteiskunta tuntuu hyväksyneen ajatuksen siitä, että elämässä pärjää kun osaa lukea,
kirjoittaa, laskea tai syödä, nukkua ja juoda riittävästi. Mutta eikö jokaisen meistä tulisi kyetä
myös huolehtimaan jaksamisesta ja henkisestä hyvinvoinnistaan, siinä missä pesemme
hampaita ja harjaamme tukan joka päivä osana arkea?

Varhainen tuki ja apu ovat aina kaikista vaikuttavinta. Siksi yhteiskunnan pitäisi siirtyä
ongelmien korjaamisesta niiden ennaltaehkäisyyn ja lisätä nuorten tietämystä
mielenterveystaidoista. Mielenterveystaitoihin kuuluvat keskeisesti muun muassa
tunnetaidot, vuorovaikutustaidot ja ongelmanratkaisutaidot, mutta myös myönteinen
ajattelutapa, halu oppia ja osallistua sekä sopiva jämäkkyys oman puolensa pitämiseksi.

Näiden taitojen opettelua voidaan sisällyttää osaksi arkea jokaisella koulutusasteella eri
keinoin. Tärkeintä on, että jokainen lapsi ja nuori osaa pitää huolta omasta jaksamisestaan
ja henkisestä hyvinvoinnistaan myös haastavissa ja stressaavissa tilanteissa, toinen toista
tukien. Omien tunteiden käsittelemisen ja ilmaisemisen oppiminen turvallisessa ja
hyväksyvässä ympäristössä on erittäin tärkeää. Sukupuolistereotypiat ja muut ennakkoluulot
eivät saa vaikuttaa lasten ja nuorten mahdollisuuteen ilmaista itseään.

Jokaisessa kunnassa tulee toimia sen eteen, että mielenterveystaidoista tehdään
kirjoittamisen ja lukemisen kaltainen perustaito, jonka kaikki oppivat koulussa ja jota
kehitetään jatkuvasti, jotta jokainen meistä voi entistä paremmin pitää huolta itsestään ja
tukea muita myös elämän erilaisissa haasteissa.

Pinja Perholehto
Demarinuoret
puheenjohtaja

Ville Kurtti
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK
puheenjohtaja