Suomi on koulutuksellisen tasa-arvon mallimaa: meillä on maailman paras peruskoulu, laaja oppilaitosverkko ja maksuton koulutus. Olemme vuosien saatossa uskaltaneet panostaa siihen, että jokaisella on aito mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle, kuin omat rahkeet riittävät. Emme kuitenkaan voi jäädä vain ihastelemaan menneitä suurtekoja. Myös 2020-luku kaipaa tasa-arvotekoja.

Ehdotankin, että aloitamme työn heti ja ryhdymme ratkomaan viittä suurinta koulutuksellisen tasa-arvon kipupistettä:

Koulutusvalintojen sukupuolittuneisuutta on vähennettävä
Maahanmuuttajataustaisten koulutusmahdollisuudet kaipaavat parannusta
Perhetausta vaikuttaa yhä koulutusvalintoihin aivan liikaa
Koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen eriytyvät sukupuolen ja perhetaustan mukaan
Koulutuksellista tasa-arvoa ei seurata ja mitata riittävän systemaattisesti

Ratkaisumallit

Miten tämä sitten tehdään? Laastariratkaisujen sijaan tarvitaan  kokonaisvaltainen, koko koulutuspolun kattava lähestymistapa. Toimenpiteitä tarvitaan jokaiselle koulutusasteelle aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Seuraavan hallituksen on ryhdyttävä toimeen: Lisätään varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja palautetaan subjektiivinen päivähoito-oikeus. Taataan, että jokainen taustastaan riippumatta saa peruskoulusta riittävät valmiudet ja varmistetaan, että jokaisella nuorella on vähintään toisen asteen tutkinto ja valmiudet jatko-opintoihin. Toteutetaan toimenpiteet maahanmuuttajien koulutuspolun sujuvoittamiseksi. Kehitetään työkaluja joilla tunnistetaan paremmin keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat sekä työkaluja keskeyttämisen ennaltaehkäisemiseen. Tehdään nämä ja enemmän. Toimenpiteitä kyllä löytyy, nyt tarvitaan enää tahtoa toteuttaa ne.

Lisäksi tarvitaan selkeät, tarpeeksi kunnianhimoiset ja mitattavat tavoitteet. Mallia voisi ottaa esimerkiksi Irlannista, jossa on asetettu selkeät numeeriset tavoitteet aliedustettujen ryhmien koulutukseen pääsyn lisäämiseksi.

Me SAMOKissa olemmekin esittäneet, että seuraavan hallituksen on valmisteltava strateginen, koko koulutuspolun kattava ja kunnianhimoinen koulutuksellisen tasa-arvon ohjelma. Vain niin varmistetaan, että Suomi on koulutuksellisen tasa-arvon mallimaa myös 2030-luvulla. Ohjelman toimenpiteet voitaisiin toteuttaa pitkälti OKM:n hankerahoituksella Sipilän hallituksen kärkihankkeiden tapaan.

Polarisoituva yhteiskunta, eriarvoisuus ja syrjäytyminen ovat aikamme suuria haasteita. Koulutuksellinen tasa-arvo on yksi tehokkaimmista ja vaikuttavimmista keinoista ratkaista nämä haasteet. Siksi yhteiskunnan on taattava kaikille läpi elämän yhdenvertaiset edellytykset hankkia osaamista ja sivistystä, jota työmarkkinoilla ja elämässä pärjääminen edellyttää. Jotta suomalainen koulutus olisi todella maailman parasta, on taattava, että jokainen voi taustastaan riippumatta kouluttautua oman potentiaalinsa mukaan.

Hallitusneuvotteluissa kestäviä ratkaisuja

Vaadimme, että tuleva hallitus ottaa asian hoitaakseen. Tänä keväänä tehdään tulevaisuutta ajatellen suuria ratkaisuja, kun Antti Rinne ja kumppanit sorvaavat uutta hallitusohjelmaa. Me SAMOKissa kaipaamme hallitusohjelmalta kestäviä ratkaisuja, joista tulevatkin sukupolvet voivat olla ylpeitä. Koulutuksellinen tasa-arvo on aina ollut Suomen menestyksen tae – uskalletaan jälleen panostaa siihen!

Liisa Hyytiäinen
varapuheenjohtaja