Korkeakouluyhteisöjen huomio suunnattava nyt vuorovaikutukseen

 Kategoria Blogi

Korona-aika on vienyt korkeakouluyhteisöiltä ihmisten kohtaamiset ja siten heikentänyt niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin hyvinvointia. Uuden toimintakulttuurin rakentamisessa onkin kiinnitettävä erityisesti huomiota yhteisöllisyyden vahvistamiseen, kirjoittavat kolmen korkeakoulujärjestön asiantuntijat.

Korkeakoulut ovat aukeamassa ja rakentamassa pikkuhiljaa uudenlaista toimintakulttuuria koronavuosien jälkeen. Korkeakoulujen toiminnan lähtökohtana on luottamus ja moninaisuuden kunnioittaminen. Toimintakulttuuria rakennettaessa on erityisesti kiinnitettävä huomio vuorovaikutuksen lisäämiseen ja yhteisön osaamisen kehittämiseen. Suurin kärsijä koko korkeakouluyhteisössä on ollut ihmisten kohtaaminen.

Digitalisaatio voi lisätä monien mahdollisuuksia osallistua korkeakoulujen toimintaan ja olla yhteydessä kanssaihmisiin, mutta digitaalinen syrjäytyminen on myös tosiasia. Taustalla voi olla monia tekijöitä: kieli, talous, terveys, ikä. Digitaalisuuden vaikutukset eivät ole mustavalkoisia, digi voi yhtä aikaa lähentää, etäännyttää, mahdollistaa ja vaikeuttaa. Opettajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus muuttuu – sanattoman viestinnän määrä lisääntyy ja viestinnässä voi olla viivettä.

Miten ihmisten kohtaamisia parhaiten hyödynnetään omassa korkeakouluyhteisössä ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa?

Yhteisöllisyys on opetustilanteita laajempi asia

Arjen pienillä kohtaamisilla ja yhteisöön kuulumisella on suunnaton merkitys. Kokemus yhteisöön kuulumisesta vahvistaa yksilön jaksamista ja edistää opiskelu- sekä työkykyä. Tämä taas takaa paremman suoriutumisen opinnoissa ja töissä sekä vahvistaa hyvinvointia. Etäopetuksessa etäisyys korkeakouluyhteisöön on kasvanut, mikä on merkittävällä tavalla heikentänyt niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden hyvinvointia koronan aikana. Tunnetusti yhteisöllisyys on voimavara niin opinnoissa kuin työelämässäkin.

Tarkastelua ei tule rajoittaa vain opetustilanteisiin, sillä korkeakoulutuksessa yhteisöllisyys on tätä laajempi asia. Yhteisöllisyyden tärkeimpiin rakennuspalikoihin kuuluvat kohtaamiset. Kohtaamisia tapahtuu niin opetus- ja ohjaustilanteissa, opiskelijaravintoloissa ja kahvihuoneissa, opiskelija- ja harrastejärjestöissä kuin tapahtumissa, työpaikkavierailuilla ja mentorointitilanteissa. Kohtaamiset eivät ole tärkeitä vain oman ryhmän, opiskelijoiden tai opettajien kesken, vaan myös näiden välillä ja suhteessa työelämään.

Moni opiskelija kaipaa palautetta kasvotusten, moni opettaja uusia ideoita ja vastavuoroisuutta tyhjien kokoussovelluksen ruutujen sijaan. Luottamuksellisia suhteita syntyy herkemmin varsinaisten opetus- ja työtilanteiden ulkopuolella, vapaamuotoisissa kohtaamisissa. Suhteita tarvitaan, jotta omia oppimiseen ja opettamiseen liittyviä haasteita pystyy jakamaan rehellisesti. Vertaistuen saaminen vaikeissa tilanteissa auttaa selviämään haasteista.

Opitaan toisilta, hyödynnetään hyviä käytänteitä ja rakennetaan uutta

Kokemus pandemia-aikaisesta etäoppimisesta ja -työskentelystä on jo osoittanut, että etäily on helpottanut osan arkea mutta kuormittanut toisia. Jatkossa fyysisen saavutettavuuden rinnalla myös psyykkiseen ja sosiaaliseen saavutettavuuteen on panostettava.

Digitaalinen oppimisympäristö on vain yksi ulottuvuus, sillä korkeakouluilla on paineita kasvattaa muutoinkin erilaisia ratkaisuja oppimispaikkojen ja -ajan suhteen. Tulevaisuudessa oppimispaikkoina ja yhteisönä ovat yhä laajemmin erilaiset kansalliset ja kansainväliset oppimisympäristöt sekä yritykset.

Haasteita tuo henkilöstön ja opiskelijoiden osaaminen toimia erilaisissa ympäristöissä ja myös se, miten työtä ja oppimista osataan resursoida uudenlaiset toimintamallit ja ajankäyttö tunnistaen. Opetuksen suunnittelu ja tapa toteuttaa koulutusta on muuttunut ja muuttuu edelleen. Epävarmuuden sietämistä on opittava yhdessä erilaisia ratkaisuja kokeillen. Tarvitaan myös aikaa tunnistaa yksilö oppijana ja yksilöllinen ajankäyttötarve sekä aikaa välittää ihmisenä ihmisestä.

Pedagogiikka sekä välineiden ja laitteiden hallinta ja kehittäminen edellyttävät niin koottua kokemuspohjaista tietoa kuin tutkittua tietoa käyttöön. Tätä on pureskeltava koko korkeakouluyhteisön kanssa yhdessä. Ylhäältä päin annettu malli ei toimi, vaan kaikkien on pystyttävä osallistumaan oppimis- ja työympäristön kehittämiseen ja johtamiskulttuurin rakentamiseen.

Kohti kohtaamisia

Koronavuodet ovat osoittaneet meille kohtaamisten tärkeyden nyt, kun uutta normaalia rakennetaan. Työ- ja opiskeluhyvinvointi ovat avaintekijöitä, kun tulevaisuuden korkeakoulutusta tehdään askel askeleelta. Opitaan siis toisilta, hyödynnetään hyviä käytänteitä ja rakennetaan uutta.

Kohtaamisten täyteistä lukuvuotta!

Jani Kykkänen, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL
Hannele Louhelainen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Ainomaija Rajoo, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL
Anniina Sippola, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK
Hanna Tanskanen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

0

Kirjoita tähän hakusana ja paina enteriä