Hyväksytyn Korkeakouluvisio 2030 tueksi on tänä vuonna ministeriön nimeämissä työryhmissä rakennettu askelmerkkejä ja toimenpiteitä vision tavoitteiden saavuttamiseksi. Viime viikolla korkeakoulujen rahoitusta ja ohjausta käsitellyt työryhmä jätti opetusministerille esityksen korkeakoulujen rahoitusmallista vuonna 2021 alkavalle sopimuskaudelle. Tällä kertaa rahoitusmallia olivat valmistelemassa ammattikorkeakoulu- ja yliopistorehtoreiden lisäksi myös opiskelija- ja henkilöstöjärjestöt. Me SAMOKissa olemmekin olleet tästä erityisen tyytyväisiä.

Seuraavaksi muutama ajatus esityksestä ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta. Laajemmin tarkasteltuna muutokset ovat maltillisia verrattuna nykyiseen rahoitusmalliin. Esitys kuitenkin kasvattaisi jonkin verran korkeakoulujen välistä kilpailua sekä ohjaisi muutokseen korkeakoulujen perustoimintojen painotuksessa.

Esitetty rahoitusmalli kasvattaisi jatkuvan oppimisen toteutumisen mittaamista lähes kaksinkertaisella painotuksella verrattuna nykyiseen. Tämä olisi merkittävä ja perustoimintaa ohjaava muutos korkeakouluissa. Painotuksen kasvattaminen on sinällään tarkoituksenmukaista jotta korkeakouluilla olisi jatkossa taloudellinen kannuste tarjota perinteisen tutkintokoulutuksen lisäksi myös monipuolisesti jatkuvan oppimisen -opintotarjontaa. Koulutukseen ohjatun rahoituksen suuruus ei kuitenkaan juuri muuttuisi nykyiseen malliin verrattuna, joten korkeakoulujen on erityisesti huomioitava tutkintokoulutuksen riittävä resursointi jatkossakin.

Nykyisessä rahoitusmallissa opintojen etenemistä on mitattu 55 opintopistettä suorittaneiden määrällä. Uudessa esityksessä tästä luovuttaisiin ja sen sijaan etenemistä mitattaisiin määräajassa suoritetuilla tutkinnoilla. Tämä on huolettanut meitä, koska jatkossa korkeakoulut eivät saisi tutkintokoulutuksen kesken jättäneiden opiskelijoiden kouluttamisesta ollenkaan kompensaatiota. Määräajassa suoritettuja tutkintoja painottaessa on myös erittäin tärkeää huomioida se, että jatkossakin jokaisella opiskelijalla on myös mahdollisuus käydä vaihdossa tai tehdä töitä opintojen ohessa.

Strategisen toiminnan kehittämiseen osoitetun rahoituksen osuus korkeakouluille kasvaisi myös maltillisesti. Esitetyssä mallissa korkeakoulut saisivat strategiarahoitusta jatkossa kahdella perusteella. Suurempi osuus tulisi korkeakoulujen ja ministeriön yhdessä sopimien korkeakoulujen strategiaan perustuvien, pitkien kehitysohjelmien avulla. Loppuosa olisi poliittisesti ohjattujen kehitysohjelmien kautta korkeakouluille myönnetty rahoitus. Mielestämme on erityisen tärkeää, että strategiarahoituksen myöntämisen perusteiden läpinäkyvyyttä kehitetään.

Kokonaisuudessaan esityksen muutokset ovat varsin kohtuullisia ja vision tavoitteiden mukaisia. Nähtäväksi kuitenkin jää, ovatko muutokset tarpeeksi vaikuttavia vision tavoitteiden saavuttamiseksi.

Markus Vierumäki,
SAMOKin hallituksen jäsen

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030
Esitys uudesta rahoitusmallista