Kun puhumme kansainvälisyydestä opiskelijoita viitekehyksenä käyttäen, usein jäämme jumittamaan ajatukseen suomalaisesta opiskelijasta ulkomailla vaihto-opinnoissa tai tutkinto-opiskelijana. Kuitenkin  tosiasiassa Suomi on varsin houkutteleva kohde myös kansainvälisille opiskelijoille ja suomalaiselle opiskelijalle tarjolla onkin runsaasti kotikansainvälistymistä.

Kuitenkaan suomalainen opiskelijakenttä ja yhteiskunta eivät ole kovinkaan saavutettavia ulkomaalaiselle vaihto- tai tutkinto-opiskelijalle. Ongelmat alkavat usein jo käytännönasioiden saavutettavuuksien ongelmista. Vastaani on tullut kotikaupungissani Jyväskylässä useita tapauksia, jossa tutkinto-opiskelija ei esimerkiksi saa pankkipalveluita englanniksi virkailijoiden puutteellisen kielitaidon vuoksi. Samoin korkeakouluissa kohdataan haasteita opinnoissa, kun englanninkielisiä kurssikokonaisuuksia opettavat  opettajat, joilla ei ole kielitaito hallinnassa.

Huomattava haaste kansainvälisten opiskelijoiden mukaan ottamisessa ilmenee myös opiskelijajärjestöjen omissa käytänteissä ja pinttyneissä tavoissa. Kuten tiedetään, osa korkeakoulujen opiskelijajärjestöistä on suoraan ammattiliittojen opiskelijajaostoja. Tällöin jäseneksi liittyminen oman alan opiskelijoiden joukkoon tehdään välillä mahdottomaksi ihan sen vuoksi, että opiskelija ei ole kelpoinen jäsen suomalaisen sosiaaliturvatunnuksen puutoksen vuoksi. Näiden ongelmien takia on ensisijaisen tärkeää, että  opiskelijakunnat järjestöinä pyrkivät senkin edestä pitämään kansainväliset opiskelijat osana yhteisöä.

Yksittäinen suurin ongelma, jonka olen itse kentällä huomannut, on pohjimmiltaan haluttomuus kommunikoida englanniksi ja epävarmuus omasta kielitaidosta. Reseptilääkkeenä näen, että opiskelijakunnat ottaisivat asiakseen edistää kansainvälisten opiskelijoiden ja natiivien vuorovaikutusta kouluissaan mm. tarjoamalla tapahtumia ja palveluita myös englanniksi sekä mahdollistamalla edustajistotoimintaan osallistumisen englanniksi. Toki aina on asioita, joihin ei oikein voi vaikuttaa. Lakiin sidotut dokumentit pitävät edelleen olla suomeksi tai ruotsiksi, mutta edes englannin kielellä osallistumisen mahdollistaminen edistää kansainvälisten opiskelijoiden asemaa jo valtavasti.

Maailmanaikana, jota täyttää epävarmuus ja epäluulo, on erittäin tärkeää tarjota ympäristö, jossa näistä asioista pyritään eroon. Opiskelijoina olemme kaikki samassa rivissä edistämässä toistemme asiaa, puhuimme sitten jompaakumpaa kotimaalaista tai englantia. Pidetään tästä yhtenäisyydestä kiinni.

Kirjoittaja: Peetu Luiro, ehdokas SAMOKin hallitukseen vuodelle 2023