Kaisa Manner: Jatkuva oppiminen luo kuilun yhtenäisiin mahdollisuuksiin

 Kategoria Blogi

Ammattikorkeakoulujen nykyisessä rahoitusmallissa on haluttu painottaa entistä enemmän jatkuvaa oppimista. Käsitteenä se on kuitenkin edelleen varsinkin tutkinto-opiskelijoille vieras, eikä sen mahdollisuuksia ole pystytty valjastamaan tarpeeksi Suomessa. Jatkuvan oppimisen nykyinen toimintamalli ajaa myös ihmisiä eriarvoiseen asemaan taloudellisesta näkökulmasta.

Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan muun muassa avoimen ammattikorkeakoulun,
erikoistumiskoulutusten ja erillisten opintojen opintojaksoja ja -kokonaisuuksia. Tällä hetkellä monet ammattikorkeakoulut järjestävät avoimen opintoja, joiden kautta on myös mahdollista päästä sisälle tutkinto-ohjelmaan. Jo tutkinnon suorittaneille on luotu kokonaisuuksia oman tutkinnon täydentämiseksi ilman, että täytyisi käydä kokonainen tutkinto. Vuonna 2021 alkaneessa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa jatkuva oppiminen on nostettu entisestä 5% 9% prosenttiin.

Ajatuksena jatkuvan oppimisen lisääminen kuulostaa järkevältä toiminnalta, kukaan ei hyödy ns. turhista tutkinnoista muutaman opintokokonaisuuden hallitsemiseksi tai saman tutkinnon uudelleen käymistä erilaisella painotuksella. Joissain tilanteissa se saattaa kuitenkin olla ”jatkavalle” opiskelijalle kannattavampaa. Suurin osa jatkuvan oppimisen kursseista on suorittajalle maksullisia. Kokonaisuuksien hinta vaihtelee ammattikorkeakouluittain ja tutkinnoittain. Opiskelijan ei myöskään ole tällöin mahdollista saada opintotukea, -lainaa tai edes opiskelija-alennusta. Kuinka monella meistä on varaa esimerkiksi töiden ohella käydä omakustanteista opiskelua? Opiskelijalle onkin taloudellisesti kannattavampaa hakea uudestaan sisään johonkin tutkintoon ja käydä sitä kautta tarvitsemiaan kursseja.

Väyläopintojen kautta opiskelijan on mahdollista päästä sisälle tutkinto-ohjelmaan.
Ammattikorkeakoululle toiminta on kannattavaa. Opiskelija suorittaa ensimmäisen vuoden opinnot omakustanteisesti ja päästyään tutkinto-ohjelmaan on hänellä kuitenkin sama tutkinnon suorittamisaika, kuin muillakin opiskelijoille. Periaatteessa vaikka opinnot viivästyisivätkin vuoden, valmistuisi opiskelija ajallaan. Opiskeleminen ei siis enää olisikaan ilmaista ja koulutuksiin on mahdollista päästä rahalla. Joka tietysti luo eriarvoista asemaa opiskelijoille.

Kuinka jatkuvaa oppimista pitäisi kehittää? Nykyään ja tulevaisuudessa ihmisen opiskelunjälkeinen aika ei tule olemaan pelkkää työskentelyä, vaan myös uusien asioiden oppimista. Suomen tutkintokeskeistä ajatusmaailmaa olisi hyvä muuttaa enemmän osaamisperustaiseksi. Niin Suomi, opiskelijat, kuin työelämä hyötyisivät enemmän taidoista, kuin kokonaisten tutkintojen todistuksista. Mielestäni jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ilman maksullisuutta tulisi lisätä ja yksi vaihtoehto voi myös olla tarjota kaikille jo tutkinnon suorittaneille mahdollisuus tehdä tietty määrä opintokokonaisuuksia työelämän ohella ja toinen pohtia väyläopintojen toimintamalleja.

 

Kaisa Manner
SAMOKin varapuheenjohtajaehdokas 2022

0

Kirjoita tähän hakusana ja paina enteriä