Valtioneuvosto järjesti yhteistyössä YLEn kanssa 2.3. koronainfon, joka oli suunnattu opiskelijoille. Infon idea oli hyvä, ja opiskelijat kiinnostuneita – siitä kertoo myös hurja ennakkoon lähetettyjen kysymysten määrä. Infossa minä ja muutama muu opiskelija pääsimme kysymään kysymyksiä, jotka ovat mietityttäneet kuluneen vuoden aikana toiselta asteelta korkeakoulutukseen.
Sanomattakin on selvää, että odotukset olivat korkealla. Odotukset siitä, että vihdoin saadaan vastauksia kysymyksiin kuten miksi baarit ovat auki ja kirjastot eivät? Miksi koulut siirretään etäopetukseen vaikka tartuntaketjuja on enemmän hypermarketeissa ja rakennustyömailla? Onko hallituksella tarjota opiskelijoille oikeita ratkaisuja, vai pelkästään jaksamisten toivotteluja?
Odotukset eivät valitettavasti täyttyneet. Ministereiden vastaukset olivat enimmäkseen ympäripyöreää kiertelyä, emmekää saaneet selkeitä vastauksia oikeastaan mihinkään. On hienoa että opiskelijoiden tilanne tiedostetaan ja sille löytyy ymmärrystä. Myös viime kevään lisätalousarviot ovat edelleen muistissa, ja olemme silloin saaduista panostuksista todella kiitollisia. Tilanne on kuitenkin pitkittynyt niin paljon, etteivät nämä panostukset enää yksinkertaisesti riitä.
Opiskelijat ovat tulevaisuuden työvoimaa, joiden pahoinvointi on otettava tosissaan. Tällä menolla koronakriisin kokeneet ovat heikommassa asemassa työmarkkinoilla vaihtelevan laatuisen etäopetuksen myötä, ja tämän ongelman lisäksi opiskelijat ovat uupuneita ja monen mielenterveys on koetuksella. Nämä ovat auttamatta huolta aiheuttava tekijä tällä hetkellä, sillä ketkä ovat tulevaisuuden veronmaksajia, jos korkeakouluistamme valmistuu jo valmiiksi uupuneita alansa ammattilaisia?
Me SAMOKissa näemme, että huhtikuussa järjestettävä puoliväliriihi on paikka, jossa opiskelijoiden hyvinvointiin on tehtävä panostuksia, ennenkuin on liian myöhäistä. Siksi vaadimme, että seuraaviin asioihin on osoitettava resursseja hallituksen puoliväliriihessä:
Psykoterapeuttikoulutus tulee muuttaa opiskelijalle maksuttomaksi. Maksuttomuuden myötä koulutuksesta tulee saavutettavampaa myös AMK-opiskelijoille, joiden tulevilla sairaanhoitajan tai sosionomin tuloilla koulutukseen hakeutuminen voi tuntua jopa mahdottomalta. Samanaikaisesti psykoterapeuteista on Suomessa pulaa, etenkin julkisella puolella. Psykoterapiakoulutuksen muuttaminen maksuttomaksi parantaisi sen saatavuutta siis huomattavasti perusterveydenhuollossa.
Terapiatakuun kiireellisyys korostuu nykyisissä olosuhteissa entisestään. Pidämme hyvänä tavoitteena toteuttaa terapiatakuu osana laajempaa hoitotakuuta, mutta sen viivästyessä terapiatakuu tulee toteuttaa erillisenä. Apua tarvitsevat eivät voi odottaa enää hetkeäkään.
Opiskelijoiden tuki- ja ohjauspalvelut ovat nousseet etäopetuksessa entistä tärkeämpään asemaan. Opiskelijat ovat etäopetuksessa eriarvoisessa asemassa paitsi eritasoisen opetuksen myös eritasoisten itseohjautuvuuden taitojen vuoksi. Osalle etäopetus sopii, mutta on huomioitava esimerkiksi erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat. Tuki- ja ohjauspalveluiden jonot korkeakouluissa ovat auttamatta liian pitkiä ja niihin on saatava lisää resursseja. Kaikissa korkeakouluissa ei esimerkiksi edelleenkään ole lainkaan opintopsykologeja, vaikka niihin panostaminen voi tuoda korkeakouluille myös suoraa rahallista hyötyä ajallaan valmistuneiden opiskelijoiden myötä.
Suurena huolenaiheena pandemian aikana on ollut myös toimeentulo, sillä opintotuen lisänä olleet opiskelijan kesätyöt sekä sivutoimiset tulonlähteet ovat vähissä. Leikkauksien aiheuttama opintotuen alhainen taso aiheuttaa turhaa psyykkistä kuormitusta opiskelijalle, ja kannatammekin sitä, että sitä nostettaisiin 100 eurolla kuukaudessa. Tämä parantaisi opiskelijoiden hyvinvointia ja laskisi taloudellista painetta muutenkin vaikeassa tilanteessa.
Ratkaisuja opiskelijoiden tilanteeseen siis löytyy, se on selvä. Näihin ratkaisuihin on vaan tartuttava, jotta opiskelijat eivät joudu kärsimään enää yhtään pidempään. Mielenterveyshäiriöt maksavat tällä hetkellä Suomelle OECD:n mukaan noin 11 miljardia euroa vuodessa. Terapiatakuun toteuttaminen ja maksuton psykoterapiakoulutus maksaisivat taas yhteensä arviolta 41 miljoonaa euroa vuodessa. Myös lyhyellä matikalla laskettuna tämä vaikuttaisi aika hyvältä vaihtoehdolta, eikö vain?
Oona Löytänen
hallituksen puheenjohtaja
+358 50 389 1000