Ehdokasblogi: Fuusio voimavarana

 Kategoria Blogi

Blogin kirjoittaja Rurik Rantalainen on ehdolla SAMOKin puheenjohtajaksi vuodelle 2018. 

Ammattikorkeakoulujen fuusiot tulevat olemaan vahvasti läsnä korkeakoulukentällä tulevaisuudessa. Fuusion kehittämisessä tärkeää on huomioida mielipiteet jokaiselta mahdolliselta kantilta. Miten luoda toimiva korkeakoulu, jonka kampukset ulottuvat jopa satojen kilometrien päähän toisistaan? Miten luoda yhteishenki uuteen organisaatioon, jossa usein on ainakin kaksi vanhaa toimintatapaa tarjolla?

Ammattikorkeakoulu on monelle maakunnalle tärkein tutkimuksen, kehityksen ja työvoiman lähde. Ammattikorkeakoulujen fuusion yhteydessä on mahdollisuus kehittyä ja nostaa ammattikorkeakoulututkintojen arvostusta yhteiskunnassamme. Suuremmat budjetit ja säästöt hallinnossa mahdollistavat parempien simulaatiotilojen luomisen, sekä toimivamman hallinnon. Suuret opiskelijamäärät takaavat laajemmat opintomahdollisuudet, jotka luovat opiskelijalle työnhakuun paremmat valttikortit.

Ammattikorkeakoulujen ei tule kuitenkaan kilpailla yliopistojen kanssa vaan luoda opintopolut, jotka ovat käytännönläheisiä ja tarjoavat mahdollisuudet joita yliopisto ei voi tarjota. Ammattikorkeakoulujen vahvuus perustuu työharjoitteluihin, jotka luovat täydet valmiudet työelämään valmistumisen jälkeen. Jos fuusiot yleistyvät mahdollisten eri omistajakaupunkien rooli korkeakoulun kehityksessä kasvaa mittavasti. Pelkkä edustajan valitseminen osakeyhtiön hallitukseen ei riitä, vaan kaikki mahdollinen tuki kaupungeilta tulee saada korkeakoulun kehittämiseen. Kaupunkien päätöksenteossa korkeakouluja ei huomioida läheskään sillä kapasiteetilla millä voisi.

Tulevaisuudessa eivät korkeakoulut myöskään tarvitse yhtä paljon seiniä kuin nyt. Lähiopetus tulee kuitenkin olemaan osana opiskeluita vielä pitkään. Mitä nopeammin saamme karsittua turhat seinät pois sitä nopeammin saamme säästöjä ja pystymme kehittämään korkeakoulun muita tärkeitä palveluita. Kaikkien ammattikorkeakoulujen tulisi pyrkiä tilanteeseen, jossa jokaisessa kaupungissa on vain yksi kampus. Pahimmillaan kaupungissa saattaa olla jopa seitsemän kampusta, joka ei varsinkaan yhteishengen luomisen kannalta ole kannattavaa. Elävä kampus ja yhteishenki ovatkin tärkeimmät asiat, jotka luovat myös korkeakoululle imagoa haluttuna opiskelupaikkana. Kilpailu opiskelijoista tulee tiukkenemaan jatkossa ja samoja koulutuksia tarjoavat monet korkeakoulut. Opiskelemaan hakevan päätökseen vaikuttaa sijainnin lisäksi myös korkeakoulun näkyvyys, tarjolla olevat palvelut ja sidonnaisuus kaupunkiin.

Miten yhdistää korkeakouluja? Miten hallita alueelliset erimielisyydet ja näkemyserot? Suurimmat ongelmat fuusiossa aiheutuvat ihmisten välisistä erimielisyyksistä, väärinymmärryksistä ja yhteistyökyvyttömyydestä. Ratkaisut näihin ongelmiin ovat tietenkin poikkeavia riippuen korkeakoulusta. Uutta luomaan tulee aina valita niin vanhoja, kuin uusia toimijoita, mutta välttää kummankaan ryhmän ylivaltaa. Myös ulkopuolisen vetäjän valitseminen johtamaan fuusiota voi olla järkevä ratkaisu. Vanhojen toimijoiden välille syntyy useammin eniten kitkaa ja uudet saattavat tässä rytäkässä jäädä jalkoihin varsinkin jos vetäjä ei ole ulkopuolelta. Vaikka erimielisyyksiä tulee ja henkilökemiat eivät aina kohtaa ei vastoinkäymisiä tule silti pelätä.

Fuusiot ovat osa tulevaisuutta, jolloin ne tulee nähdä mahdollisuutena ja voimavarana, ei uhkana.

Rurik Rantalainen,
Opiskelijakunta Kaakko

Kirjoita kommentti

Kirjoita tähän hakusana ja paina enteriä