Erica Alaluusua: Miksi tekisimme mitään, mikäli emme aio viestiä siitä?

 Kategoria Blogi

Aloittaessani ainejärjestöni hallituksessa, osallistuin opiskelijakuntani järjestämään MegaEvakko-tapahtumaan, jonka tarkoituksena on kouluttaa korkeakoulun aktiiveja ja vahvistaa verkostoja toimijoiden välillä. Noihin aikoihin tilaisuus oli kuin mikroversio SAMOKin Lähtölaukauksesta ilman risteilyalusta ja sen buffettia. Kaksipäiväiseltä on jäänyt erityisesti mieleen luento, jonka aikana ihastuin viestintään ja sen merkityksellisyyteen.

Sanon sen ääneen: Mikään ei ole tärkeämpää kuin viestintä. Jos emme kerro tekemästämme sidosryhmillemme, miksi ylipäätään teemme mitään? Sekä sisäinen että ulkoinen viestintä ovat vuosittain toistuvat trendit niin yhdistysten, opiskelijakuntien kuin eri liittojenkin kehityskohteissa. Miksi emme siis onnistu?

Emme ole ajoissa, ja viestintä vie aikaa.

Todennäköisesti lähes jokainen viestintää järjestössä tekevä toimija tunnistaa tilanteen, jossa vastaanottimeen kajahtaa pyyntö tehdä “äkkiä yksi juttu”. Lopputuloksena syntyy julkaisu, jonka yksityiskohdat ovat jääneet hiomatta tai vaihtoehtoisesti viestintä tehdään aivan liian myöhään. Viestintä vie aikaa, ja se tulee ottaa huomioon heti prosessin alkuvaiheessa.

Emme ole suunnitelmallisia.

Kenelle viestintää tehdään? Mitkä alustat tavoittavat kohderyhmämme? Mikä äänensävy toimii silloin, kun haluan olla vaikuttava ja vedota tunteisiin? Näihin kysymyksiin vastaa viestintästrategia. Hyvä strategia on tärkein työkalu silloin, kun haluamme tehdä vaikuttavaa viestintää. Mitä jos kuivasta palaverista voisikin kertoa innovatiivisesti tai etäkyselyyn voisi kerätä vastauksia ottamalla ideoita laatikon ulkopuolelta? Vinkkinä kaikille: Ylhäältä alaspäin viestiminen ei toimi oikeastaan koskaan ulkoisesti tai sisäisesti.

Unohdamme tavoitteet.

Viestinnälle kannattaa asettaa tavoitteita, ja onnistumista mitata. Kun tavoitteemme ovat selkeitä, voimme myös reagoida, mikäli viesti ei tavoita vastaanottajaansa. Mitä jos kokeilisimme provosoida vähän? Tavoittaisiko ärsytystä herättävä otsikko lukijan kiinnostuksen tai toimisiko tikku-ukko-animaatio parempana keinona selittää budjetin rakennetta? Kun mittaamme kuinka pääsimme tavoitteisiimme, voimme kehittyä.

Yritämme liikaa.

Kyllä, olen juuri paasannut suunnitelmallisuudesta, tavoitteista ja ajankäytöstä. Toisinaan mietimme liikaa. Välillä viestintä toimiikin parhaiten, kun heitämme aivomme romukoppaan, otamme rakeisen hassuttelukuvan ja muotoilemme kylkeen vapaamuotoisen viestin. Viestinnän ei kuulu olla vakavaa!

Viestintä on jatkuvaa tasapainottelua muuttuvien kohdeyleisöjen, alustojen ja maailman muiden muutosten kanssa. Se ei ole helppoa, mutta jokainen voi kehittää omaa ja oman organisaationsa viestintää. Se vaatii ennen kaikkea sitoutumista, uusien asioiden kokeilemista ja oman tekemisen kriittistä tarkastelua.

Kun seuraavan kerran olet painamassa Instagramin julkaise-nappia tai sähköpostisi on juuri valmiina lähetettäväksi, ota julkaisullesi kolmekymmentä sekuntia lisäaikaa. Mitä uutta voisit tuoda joukkoon ensi kerralla?

 

Erica Alaluusua

SAMOKin hallitusehdokas 2022

0

Kirjoita tähän hakusana ja paina enteriä