Ehdokasblogi Silja Nurmi: Saavutettavuuden monet näkökulmat

 In Blogi

Silja toimii tänä vuonna Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana.

Selatessani Helsingin Sanomien artikkeleita tältä kesältä törmäsin lukemattomiin kirjoituksiin liittyen opiskelijoiden toimeentuloon ja jatkuvaan oppimiseen. Viime aikoina on puhuttu paljon korkeakoulutuksen saavutettavuudesta ja siihen liittyvistä haasteista. Saavutettavuus on monitahoinen asia, johon lukeutuu paljon erilaisia näkökulmia, joista yksi on toimeentulo. Riittävä toimeentulo on yksi iso teema saavutettavuuden ympärillä, joka linkittyy myös jatkuvaan oppimiseen. Miten toisen asteen tutkinnon omaava työelämässä oleva ihminen voisi lähteä opiskelemaan ilman, että toimeentulo on varmasti taattu myös opiskeluaikana? 

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030-luvulle yhtenä ehdotuksena on “yli puolelle nuorista korkeakoulututkinto”. Jos Suomen uusi hallitus todella haluaa tämän toteuttaa ja saada suomalaisten koulutusasteen nousuun, tulee opiskelijoiden toimeentuloon panostaa eikä vain kohautella olkia kuten aikaisemmin. Tai kuten lukuisat edelliset hallitukset ovat tehneet, leikata opiskelijoiden nyt jo niukasta toimeentulosta. Tällä hallituskaudella aloitettavaan sosiaaliturvauudistukseen ovat tällä hetkellä sisältymässä kaikki muut sosiaalietuudet paitsi opintotuki. Miksi? Opiskelijat lukeutuvat suomalaisen yhteiskunnan köyhimpiin ryhmiin, mutta silti opiskelijoiden toimeentulon uudistus ollaan jättämässä ulos kaikkia muita suomalaisia koskevasta sosiaaliturvauudistuksesta. 

Kävin kesällä mielenkiintoisen keskustelun erään työkaverini kanssa liittyen opiskelijaksi palaamisen haasteisiin. Työkaverillani on vakituinen työ, kolme kouluikäistä lasta ja asuntolaina. Lisäksi hän on ollut työelämässä lähemmäs kymmenen vuotta. Eli itse asiassa hänen tilanteensa on melko samanlainen kuin tuhansilla muillakin suomalaisilla. Työkaverini kertoi haaveilleensa ammattikorkeakouluopinnoista jo monta vuotta, mutta valitettavasti tällä hetkellä opiskelemaan lähteminen ei ole mitenkään mahdollista. Suurin syy on epävarma toimeentulo. Hän kuuluu  siihen osaan opiskelijoiden monimuotoista joukkoa, joka ei ole oikeutettu opintotukeen. Näin ollen hänen toimeentulonsa on vielä epävarmempi ja vaikeampi järjestää kuin suoraan toiselta asteelta korkeakouluun siirtyneen nuoren opiskelijan.

Työkaverini kaltaisia ihmisiä Suomessa on tuhansia ja taas tuhansia, mutta miten heille mahdollistetaan jatkokoulutus ja jatkuva oppiminen? Opiskelijat ovat monimuotoinen joukko, jossa kaikilla on omat yksilölliset elämäntilanteet ja tarpeet. Suomella, jota pidetään koulutuksen mallimaana, on edessä suuria haasteita, kun opiskelijoiden joukko kasvaa jatkuvan oppimisen muuttuessa yhä arkipäiväisemmäksi asiaksi ja työelämän lisää koulutusta vaativaksi.

Silja Nurmi
Ehdokas SAMOKin puheenjohtajaksi vuodelle 2020

Siljan somet:
Facebook
Twitter

Julkaisemme SAMOKin hallitukseen vuodelle 2020 hakevien blogitekstejä syys-lokakuun aikana. Ehdokkaiden esittämät ajatukset eivät välttämättä edusta meidän kantojamme. Uusi hallitus valitaan liittokokouksessamme Helsingissä 31.10-1.11.

 

Start typing and press Enter to search