25.09.2018 | Blogi

SAMOK

Ehdokasblogi: Nuoret eksyvät politiikan maailmassa

Blogin kirjoittaja Tiia Kettunen on ehdolla liiton hallitukseen vuodelle 2019. 

Politiikka ei kiinnosta nuoria ja kasvava joukko jättää äänestämättä vaaleissa. Passiivisuus ei ole aiheetonta, sillä nuorten arkielämä ja politiikan maailma eivät kohtaa nykymallillaan.

Suuri osa suomalaisista nuorista perustelee osallistumattomuuttaan sillä, ettei äänestämisellä koeta hyötyä omaan elämään tai etteivät he löydä sellaista asiaa, minkä puolesta haluaa vaikuttaa. Vedotaan ajanpuutteeseen, vaikeuteen löytää itselle sopiva ehdokas ja siihen, ettei ole itselle mielekkäitä keinoja aktiivisuuteen. Syy voi olla myös yksinkertaisesti se, ettei kukaan kannusta tai pyydä mukaan poliittiseen toimintaan.

Politiikka ei näy kouluissa, ja se vaikuttaa nuorten suhtautumiseen, kun puolueet ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen jäävät vieraiksi. Korkeakouluissa asti politiikka on usein epätoivottua, vaikka korkeasti koulutetut ihmiset seuraavat politiikkaa pääosin enemmän. Politiikan tulee olla helposti tavoitettavaa kaikille ja poliittisen aktiivisuuden tulee olla kannustettua kouluissa. Nuoria ei saa opettaa pois politiikasta, vaan heitä pitää valistaa siitä.

Minun täytyy valitettavasti myöntää, että lähipiirissäni on nuoria, jotka eivät äänestä eivätkä vaikuta muin poliittisin keinoin. Olemme keskustelleet aiheesta ja olen tullut tulokseen, että vaikuttamisen yksilöllistyminen johtaa tällä hetkellä nuorten ajatusmaailmaa politiikasta. Yhteiset ideologiat ja aatteet eivät enää motivoi yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, vaan siirrytään yhä enemmän ”äänestin henkilöä, en puoluetta” tyyliseen tapaan. Tämä ei ole ollenkaan huono suunta, etenkin jos toinen vaihtoehto on poliittinen passiivisuus. Äänestämättä jättäminen on huonoin mahdollinen poliittinen protesti. Et voi valittaa, jos et yritä vaikuttaa.

Monesta nuoresta voi tuntua, että poliitikoilla ei ole selkeää visiota siitä, mihin suuntaan pitäisi mennä. Heidän ajatusmaailmansa vaikuttaa se, että politiikka on ulkoistettu työryhmille tai asiantuntijoille ja hallituspuolueet vievät kaikki politiikkaa eri suuntiin. Nuoret luottavat perinteiseen poliittiseen järjestelmään ja odottavat, että päätöksiä syntyy mahdollisimman nopeasti. Käytännön toimia ei näy tai tiedotus ei kulje. Poliitikot tarvitsevat tuoreita mietteitä, jotka haastavat perinteisen ja jopa konservatiivisen ajattelun. Heidän tulee olla avoimia uusille ideoille, uskaltaa antaa nuorille tilaa, vastuuta ja valtaa tehdä, sekä toimia tukena ja apuna, jotta politiikkaa voidaan kehittää yksinkertaisempaan ja modernimpaan suuntaan.

Median harhaanjohtava uutisointi ja kohut politiikasta ovat johtaneet siihen, että politiikka ei tunnu nuorille läheiseltä. Lisäksi nuorten huolet eivät nouse uutisissa riittävän isoiksi aiheiksi tai nuorten asioista ei puhuta tarpeeksi. Päättäjien pitää tarjota tietoa niin, että sitä on helppoa ottaa vas-taan. Usein nuoria syyllistetään suoraan. Esimerkiksi koulutusleikkaukset ovat nuorten syytä, koska he kannustavat epätasa-arvoista politiikkaa äänestämättä jättämisellä. Nuoret eivät ymmärrä demokraattisen järjestelmän parasta ja näin ollen muut ikäluokat jyräävät poliittisessa päätöksenteossa. Tätä näkökulmaa on korkea aika päivittää ja pohtia, mikä politiikassa on vialla, kun se ei kiinnosta nuoria. Nyt, jos koskaan, on hyvä hetki miettiä, miten saadaan nuoret aidosti mukaan politiikkaan.

Minulla ei tähän ole valmista ratkaisua, mutta toivon, että jokainen opiskelijajärjestö ottaa asiakseen kannustaa nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen ja poliittiseen vaikuttamiseen!

Tiia Kettunen

You can read this blog also in english, you’ll find the text behind this link.