Mikä määrittelee hyvän opiskelijakaupungin: kaupungin luoma brändi vai opiskelijoiden hyvinvointi? Tulevana keväänä järjestetään kuntavaalit ja alkaa olla aika pohtia, kuinka kunnat voisivat olla turvaamassa opiskelijaelämää.

Korkeakouluopiskelijoiden tilanne puhututtaa ja huolettaa. Tuoreen KOTT-tutkimuksen mukaan noin viidesosa opiskelijoista kokee toimeentulonsa erittäin niukkana ja epävarmana. Vaikka toimeentuloa helpottavat päätökset tulisi tehdä valtakunnallisella tasolla, voivat kaupungitkin osaltaan tukea opiskelijoita. Tyytyväiset opiskelijat edistävät kaupungin brändiä hyvänä opiskelijakaupunkina, jollaiseksi usea korkeakoulukaupunki itseään kutsuu.

Kaupunginvaltuustoilla on valtaa vaikuttaa. Helppo tapa edistää opiskelijoiden hyvinvointia on huolehtia, että liikunta- ja kulttuuripalvelut ovat opiskelijoille edullisia ja helposti saavutettavia. Mielekäs vapaa-ajan ohjelma tuo voimaa selvitä arjen haasteista. Toimiva ja opiskelijahintainen joukkoliikenne puolestaan helpottaa kulkemista niin kampuksille kuin harrastuksiinkin.

Voisiko kaupunkien omia tiloja hyödyntää tarjoamalla niitä opiskelijoille käyttöön? Ilmaiset opiskelutilat ympäri kaupunkia helpottavat itsenäisten tehtävien ja ryhmätöiden tekemistä lähellä kotia, mutta kuitenkin sen ulkopuolella. Kerhotilat puolestaan edesauttaisivat opiskelijoiden sosiaalista hyvinvointia. Lisäksi opiskelijajärjestöt voisivat järjestää niissä tapahtumia, jotka luovat yhteisöllisyyttä. Tämä voisi opiskelijakaupunkibrändiä tukien kasvattaa opiskelijoiden näkymistä kaupungin katukuvassa, kun syyt poistua kotoa ja kampukselta lisääntyvät.

Talouden ja asumisen kannalta on ehdottoman tärkeää taata opiskelija-asuntojen riittävyys. Erityisesti suunnitelma opiskelijoiden siirtämisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin lisää kysyntää edulliselle asumiselle. Jokainen tarvitsee katon päänsä päälle, eikä sen kuulu tarkoittaa esimerkiksi ruoasta tai lääkkeistä tinkimistä.

On hälyttävä totuus, että lähes neljäsosa KOTT-tutkimukseen osallistuneista opiskeliijoista kertoo pelänneensä ruoan loppuvan ennen kuin saa rahaa ostaa lisää. Useissa kaupungeissa on järjestöjä ja seurakuntia, jotka tarjoavat ruoka-apua. Kaupungit voisivat puolestaan ottaa vastuulleen ruoka-avusta tiedottamisen niin, että jokainen ruokaa tarvitseva tietäisi, mistä apua voi saada.

Paikallisilla opiskelijakunnilla on valtavasti tietoa siitä, kuinka opiskelijaelämä tietyssä kaupungissa voisi olla helpompaa tai mukavampaa. Opiskelijakunnilta voi kysyä sekä kuntavaalien alla, että erityisesti valtuustokauden aikanakin, kuinka kaupunkia voisi kehittää opiskelijaystävällisemmäksi. Kaupungin brändäys hyväksi opiskelijakaupungiksi on turhaa, jos se ei ole valmis tekemään konkreettisia tekoja opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Kirjoittaja: Taru Kyllönen, ehdokas SAMOKin hallituksen jäseneksi vuodelle 2025

SAMOKin blogissa ja sosiaalisessa mediassa esitellään syksyn aikana ehdokkaita SAMOKin hallitukseen vuodelle 2025. Lisätietoa liittokokouksesta löydät täältä.