Opiskelijoiden jaksaminen on puhututtanut jo pitkään. Aihe oli pinnalla jo ennen erästä maailmanlaajuista pandemiaa, ja pakotetun etäopiskelujakson jälkeen aihe on vain saanut lisää vettä myllyynsä. THL:n vuonna 2021 toteuttamassa korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa saatiin lukuja opiskelijoiden psyykkiselle hyvinvoinnille, ja ne olivat karua luettavaa. Tutkimukseen vastanneista miehistä 28% kertoi ahdistuksen ja masennuksen oireista. Naisilla vastaava luku oli 40%. Sukupuolivähemmistöistä tällaista dataa ei ole juurikaan saatavilla.

Opiskelijoiden terveyden laskusuhdanteeseen ei ole mitään yksittäistä taikasyytä, vaikka sellaista toki halutaan usein etsiä. Jotkut syyttävät huonoja elintapoja, toiset koulun kuormittavuutta. Jonkun mielestä kyse on toimeentulon aiheuttamasta stressistä. Syitä on kuitenkin lukuisia, tasan niin monta kuin on erilaisia opiskelijoitakin. Osa syistä on myös sellaisia, ettei niitä välttämättä voida poistaa. Mielestäni pitäisikin puhua enemmän siitä, mitä asioille voidaan tehdä.

Korkeakouluihin tarvitaan entistä laajempaa opiskelijahuoltoa, joka ulottuu aina hakuvaiheesta valmistumiseen. Tottakai myös opiskelijaterveydenhuoltoa tulee kehittää, mutta opiskelijahuolto kaipaa omaa huomiotaan. Opiskelijahuolto on kokonaisuus, joka kattaa erityisopettajat, koulupsykologit tai vaikka oppilaitospastorit.

Opiskelijahuoltoa tulee myös pystyä mukauttamaan kunkin korkeakoulun tarpeisiin. Nykytilanteessa opiskelijahuoltolakia ei sovelleta korkeakouluopiskelijoihin.

Opiskelijahuollon järjestäminen on siis pitkälti korkeakoulujen mielenkiinnon varassa. Tämä aiheuttaa vahvaa eriarvoisuutta korkeakoulujen opiskelijoiden välillä. Suomella on varsin kunnianhimoinen tavoite nostaa korkeakoulutettujen määrää niin, että vuonna 2030 50% nuorista olisi korkeakoulutettuja. Tämä tulee suurella todennäköisyydellä nostamaan erilaisten tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrää, sekä vaikuttamaan tuen eri muotoihin. Tähän tulevaisuuden tilanteeseen olisi syytä varautua hyvissä ajoin.

Opiskelijoiden tukemiseen tarvittaisiin vahvoja valtakunnallisia malleja, jotta tukipalveluilla olisi jonkinlainen yhtäläinen pohja. Tarvitaan ehdottomasti pitkäjänteistä lobbaustyötä korkeakoulujen opiskelijahuollon varmistamiseksi, ja ennen kaikkea toiminnan kehittämiseksi. Parastahan olisi, jos opiskelijahuoltolaki laajennettaisiin korkeakouluihin, mutta uudistuksia voi tehdä myös pienimmillä askelilla. Opiskelijakunnat ja SAMOK ovat tämän mission kanssa todella tärkeässä osassa, sillä vahvaa vaikuttamistyötä ministeriöihin ja korkeakoulujen suuntaan tarvitaan.

Sujuva opiskelijahuolto tuo opiskelijoille Turvaa ja Terveyttä. Jokainen opiskelija on näiden arvoinen.

Kirjoitta: Terppa Kuismin, ehdokas SAMOKin varapuheenjohtajaksi vuodelle 2024

SAMOKin blogissa ja sosiaalisessa mediassa esitellään syksyn aikana ehdokkaita SAMOKin hallitukseen vuodelle 2024. Lisätietoa liittokokouksesta löydät täältä.