Anna toimii tänä vuonna Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana.

Paljon on puhututtaneet opiskelijoiden toimeentulo, korkeakoulujen rahoitus, eläkejärjestelmän tasapuolisuus ja ilmastolakkoilut. Mikä näissä on yhteistä, on se, että moni keskustelun aloitus on tullut nuorelta tai opiskelijalta. Nämä aloitukset ovat myös huolia, mitkä liikuttavat opiskelijoita ja saavat heidät haluamaan muutosta. Miten muutos saadaan aikaan?

Opiskelijakuntien lain määräämä tehtävä on valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Opiskelijakuntien tulee aktivoida opiskelijoita yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja tarjota vaikuttamisen polkuja. Opiskelijakunnat tai SAMOK eivät halua valittaa valittamisen ilosta vaan tekevät lain määrittämää tehtäväänsä ylpeydellä ja ajavat AMK-opiskelijoiden etua myös niissä pöydissä, missä tavallinen opiskelija ei ole.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) korkeakoulujen auditointikäsikirjassa yksi laadun mittari on vaikuttavuutta edistävä toimintakulttuuri. Korkeakoululla tulee olla menettelytapoja, joilla se tukee opiskelijoiden osaamisen hyödyntämistä ja verkostoitumista sekä tukee yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kautta tapahtuvaa elinikäistä oppimista. Osana tätä on se, että opiskelijat ovat mukana toiminnan kehittämisessä. Se mitä opiskelijakunnat ja opiskelijat tekevät eivät siis hyödytä onnistuessaan vaan itseään ja kanssaopiskelijoita, vaan hyödyttävät myös korkeakoulua sekä yhteiskuntaa.

Opiskelijakunnat ja järjestöt ovat olemassa siksi, että yksilöllä olisi vaihtoehtoja mistä valita. Vähintään se on se ylevä tavoite mihin pyritään. Välillä keskusteluissa, mitä käydään politiikassa tai mediassa, unohtuu se, että ihmiset ovat kuitenkin monesti samalla puolella. Tavoite, että maailma olisi terve, ihmiset onnellisia ja itsellä mieleinen elämä on valtaosasta hyviä tavoitteita. Keinot toki vaihtelevat, mutta tavoitteet ovat samat. Vastakkainasettelu ja kohukeskeinen keskustelu leimaavat kuitenkin usein keskusteluja eikä haluta edes ymmärtää vastapuolta.

Mikä sitten on aktiivinen kansalainen ja miksi siihen tulisi kannustaa?

Sanat ”Kun minä olin nuori” eivät yleensä pääty siihen, että kannustetaan nuorta sukupolvea kertomaan epäkohdista, joita ovat kokeneet ja vaikuttamaan paremman tulevaisuuden eteen. Ennemmin harrastetaan kurjuuksien huutokauppaa ja kisataan siitä, kellä oli vaikeinta eikä opita kuuntelemaan toista sekä näkemään vaivaa ongelmakohtien parantamiseen. Aktiivinen kansalaisuus ei ole välttämättä sitä, että omaa puoluekirjan ja kirjoittaa nasevia vastauksia Twitterissä. Se on sitä, että tekee valintoja omassa arjessaan ja kannustaa muita tekemään samoin.

Se, minkä keinon päätätkin käyttää vaikuttamiseen, on varmasti sinulle hyvä. Ei ole yhtä oikeaa tapaa ja välillä voi päättää olla käymättä jotain keskustelua ja katsoa sivusta. Siksi opiskelijakunnat ovat olemassa ja siksi SAMOK on auttamassa. Edunvalvonta on ajoittain näkymätöntä ja hidasta, mutta sitä tapahtuu tälläkin hetkellä nimenomaan opiskelijan paremman huomisen puolesta.

Ja kaikille heille, ketkä hiihtivät kesät talvet kouluun susien armoilla: kuunnelkaa, tukekaa ja opastakaa. Vaikka olisitte erimieltä, niin maailmaan mahtuu ääntä ja kukaan ei voita sillä, että yksi väestöryhmä ei osallistu täydellä potentiaalillaan keskusteluihin. Kansalaisvaikuttaminen kuuluu kaikille eikä yhteiskunta kehity ilman rakentavaa keskustelua.

Anna Laurila
Ehdokas SAMOKin puheenjohtajaksi vuodelle 2020

Annan somet:
Facebook
Twitter
IG

Julkaisemme SAMOKin hallitukseen vuodelle 2020 hakevien blogitekstejä syys-lokakuun aikana. Ehdokkaiden esittämät ajatukset eivät välttämättä edusta meidän kantojamme. Uusi hallitus valitaan liittokokouksessamme Helsingissä 31.10-1.11.