Jo keväällä vaalien jälkeen alkoi nousta huoli, kuinka meidän ammattikorkeakouluopiskelijoiden käy, kun uusi hallitus alkaa työstämään hallitusohjelmaa. Kesällä selvisi, että kylmää kyytiä oli tulossa, mutta syksyllä sille kyydille saatiin numeeriset arvot. Opiskelijoiden toimeentulosta leikataan lähes joka nurkasta, puhumattakaan aikuiskoulutustuella opiskelevista, joilta kyseinen sosiaalietuus leikataan pois 1.8.2024 alkaen. Tämä kolahtaa lähes suoraan ammattikorkeakoulussa opiskeleviin.

Tähän annetaan vastaus, että ota lisää lainaa tai mene töihin. Opintolainan nostollakin on rajansa, eikä lähtökohtaisesti ole tasa-arvoista, että yksi ihmisryhmä joutuu rahoittamaan elämänsä lainalla. Palaten sananparteen “Menisit sinäkin töihin”. Mitä jos opintoihin kuuluu vuodessa keskimäärin kymmenen viikkoa palkatonta harjoittelua ja läsnäoloa vaativia kursseja? Millä resursseilla opiskelija tekee näihin vaatimat tehtävät ja palautuu? Yleisessä keskustelussa unohtuu helposti, että meidän AMK-opiskelijoiden opintoihin kuuluu harjoittelut, jotka vastaavat kuormitukseltaan ihan oikeaa työtä ja tähän tulee lisäkuormituksena paine oppia samalla.

Tästä herää huoli, kuinka vähän yhteiskunta tietää ammattikorkeakoulusta ja meistä sen opiskelijoista.Tapasin Keski-Suomen vaalipiiristä valittua kansanedustajaa, jonka kanssa meillä oli hyvä keskustelu korkeakoulu- ja korkeakouluopiskelija-termistä. Olen ajatellut aina, että korkeakoulu-termi viittaa kaikkiin korkeakouluihin, yliopistoon, ammattikorkeakouluun ja taidekorkeakouluihin, mutta edelllä mainittu keskustelu avasia silmäni, ettei kaikki ajattele näin.

AMK:n historia on varsin lyhyt katsottuna duaalimallin toiselle puolelle, mutta se ei voi olla peruste sille, ettei AMK-koulutukseen satsattaisi yhtä paljoa resursseja. Resurssien ohjaaminen on arvovalinta ja tämä näyttää ikävästi siltä, ettei AMK-koulutusta nähdä yhtä arvokkaana. AMK:sta valmistuu osaajia työvoimapulasta kärsiville aloille, viennin ja tekniikan ammattilaisia ja monia muita osaajia, joilla tätä hyvinvointivaltiota pidetään pystyssä, muun muassa terveydenhuolto pyörii suurelta osin AMK-taustaisilla ihmisillä. Tämän lisäksi yhä enemmän kehitetään työelämän tarpeisiin erilaisia innovaatioita ja sovelluksia mitkä satavat ihan täysin elinkeinoelämän laariin. Olisi aika myös tunnustaa tämä ja kitkeä pois kielteinen asenneilmapiiri AMK-koulutusta ja -opiskelijoita kohtaan.

SAMOK tekee valtakunnallista vaikuttamistyötä, mutta se ei yksinään riitä, jos haluamme, että kaikkialla Suomessa ammattikorkeakoulutusta ja opiskelijoita arvostetaan. Tässä tärkeää roolia näyttelee jokainen opiskelija-aktiivi ja jokainen opiskelijakunta, joka toiminnallaan tekee AMK-koulutusta ja -opiskelijoita näkyväksi ja kuuluvaksi. Me opiskelijakunnat olemme tärkeässä asemassa siinä, että yhä useampi päättäjä olisi tulevaisuudessa AMK-taustainen, sillä monen opiskelija-aktiivin palo vaikuttamiseen kantaa pitkälle, kun siihen saa oikeat välineet ja tuen alkumetreillä.

Opiskelijakuntien tukeminen paikallisessa vaikuttamisessa on tärkeää, sillä se myös laskee kynnystä lobata. Tätä tukea voi olla muun muassa koulutus, kuinka lobata päättäjiä tai kuinka löydät lobbauksen kohteet, mutta tässäkin olisi tärkeä kuunnella opiskelijakuntia. Opiskelijakuntia on erilaisia, sillä ei ole kahta samanlaista opiskelijakuntaa tai -kaupunkia, jossa lobata.

Tukemalla opiskelijakuntia paikallisessa vaikuttamisessa varmistetaan, ettei yksikään olisi Kujalla AMK-koulutuksesta tai -opiskelijoista.