Moni ammattikorkeakouluopiskelija joutuu kohtaamaan opiskelujen aikana ja sen jälkeen vähättelyä ja arvostelua tutkinnostaan. Meitä ei nähdä asiantuntijoina ja korkeakoulutettuina osaajina. Sen sijaan usein puhutaan, että kelpaamme vain esimerkiksi tarjoilijoiksi. Samoihin tehtäviin, mihin meillä on jo toisella asteella tarjolla ammatillisia perustutkintoja. Miksi me korkeakouluttautuisimme, mikäli haluaisimme esimerkiksi tarjoilijaksi? Niihin tehtäviin kuitenkin on tarkoituksenmukaisempi väylä.
Tämä ongelmallinen asenne näkyy jo toisella asteella. Usein jo silloin kuulee arvostelua eri koulutuspolkujen valinnoista. Joko lukiolaiset kouluttautuvat työttömiksi tai amisten sanotaan olevan liian tyhmiä lukioon. Siinä ei kuitenkaan olisi mitään järkeä, jos kaikki kulkisivat samaa polkua. Tarvitsemme monipuolisesti osaajia eri aloille.
Koulutusmuotojen saaman tunnistamisen ja tunnustamisen taso vaihtelee vielä laajalti, ja julkisessa keskustelussa ammattikorkeakoulutuksesta puhutaan liian harvoin osana korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut on luotu vastaamaan työelämän tarpeisiin. Ammattikorkeakoululain pykälässä 4 sanotaankin, että “Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua.”
Jopa lain mukaan me olemme koulutustasoltamme kelpoisia asiantuntijatehtäviin. Ammattikorkeakoulusta valmistuu useita työvoimapula alojen osaajia, kuten sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia. Mikäli tutkintonimike on sinulle vieras, ei ole väärin kysyä. Se vitsillä heitetty kommentti esimerkiksi tradenomin tutkintoa suorittavalle kaupan kassalle kuulumisesta voi vaikuttaa opiskelijan itsetuntoon ja tulevaisuuden suunnitelmiin.
Maisterinimike ratkaisuna
Työmarkkinat arvostavat ylempiä korkeakoulututkintoja, etenkin maisteritutkintoja. Tämä asettaa ammattikorkeakouluissa opiskelevat eri asemaan, sillä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) ei voi edes hakea ilman kahden vuoden työkokemusta AMK:sta valmistumisen jälkeen. Yliopiston puolella maisterintutkinto on usein kanditutkinnon jatke, jolloin ylempien tutkintojen suorittaminen on saavutettavampaa.
Tradenomiliiton työnantajille teettämässä tutkimuksessa, Työnantajien näkemykset Tradenomi (YAMK)-tutkinnosta (2023), vain 35 prosenttia vastaajista sanoi tuntevansa hyvin YAMKin tuottaman osaamisen. Vastanneista noin 20 prosenttia koki, että YAMKin suorittanut tradenomi olisi erittäin sopiva johtotehtäviin, kun taas vastanneista melkein 60 prosenttia kokivat saman alan maisterin tutkinnon suorittaneen olevan erittäin sopiva johtotehtäviin. Melkein puolet vastaajista kokivat, että muutos YAMKista maisteri (AMK) -nimikkeeseen lisäisi tutkintonimikkeen tuottaman osaamisen tunnistamista. Myös Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry on esittänyt, että tutkintonimike tulisi muuttaa YAMKista maisteriksi.
YAMK-nimikkeen muuttaminen muotoon maisteri (AMK) lisäisi tutkintonimikkeen tuottaman osaamisen tunnistamista. Englanniksi puhuttaessa kummastakin puhutaan master’s degree nimikkeellä. Miksi suomeksi pitää tehdä tässä turhaa erottelua?
Kuvitelkaa, miten upea meidän yhteiskunta voisi olla, kun oppisimme arvostamaan jokaisen koulutusta ja osaamista. Tämä myös kannustaisi ihmisiä kouluttautumaan ja kehittämään omaa osaamistaan. Nyt huoli mahdollisesta häpeästä ja arvostelusta voi aiheuttaa paineita valinnasta varsinkin nuorella iällä. On tärkeää, ettemme puhu kenenkään koulutuksesta alempiarvoisena ja rohkaisemme kaikkia tavoittelemaan haluamaansa koulutusta ja ammattia.