Eurooppalaiset korkeakouluverkostot, eurooppalaiset yliopistot, allianssit. Euroopan korkeakoulutusta muuttavalla projektilla on monta kutsumanimeä. Tästä huolimatta aloite ei juurikaan ole suomalaisten tai edes opiskelijoiden tiedossa.
Eurooppalaiset korkeakouluverkostot (European Universities) on vuonna 2017 alkunsa saanut aloite, jonka keskeinen idea on rahoittaa eri EU-maiden korkeakouluista koostuvia verkostoja yhteistyön lisäämiseksi. Verkostojen ajatellaan edistävän eurooppalaisia arvoja ja lisäävän korkeakoulutuksen laatua, houkuttelevuutta sekä kansainvälistä kilpailukykyä.
Opiskelijalle tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi maiden välisten yhteiskampusten perustamista – tulevaisuudessa osa opiskelijoista ei välttämättä opiskele ainoastaan yhdessä korkeakoulussa, vaan voisi liikkua eri maiden välillä tutkinnon eri vaiheissa. Parhaimmillaan parantuneet opiskelijaliikkuvuuden mahdollisuudet antavat opiskelijalle mahdollisuuden opiskella monipuolisemmissa ja monialaisemmissa opinto-ohjelmissa kansainvälisesti.
Ensimmäiset korkeakouluverkostot valittiin ja rahoitettiin vuonna 2019. Euroopan komission aikomuksena on rahoittaa yhteensä 60:tä verkostoa tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa, että mukana verkostoissa on yli 500 eurooppalaista korkeakoulua.
Suomen korkeakoulut ovat menestyneet verkostokilpailussa erinomaisesti: tällä hetkellä mukana on 12 yliopistoa ja 7 ammattikorkeakoulua, ja monet vielä ulkopuolella olevat ovat hakeneet verkostoasemaa kevään 2024 haussa. Kattavan osallistumisen puitteissa Suomella onkin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa verkostojen tulevaisuuteen.
Korkeakouluverkostojen kehitys on ollut EU:lle merkittävä askel sen koulutuspolitiikassa, mikä tulee vaikuttamaan myös kansalliseen koulutusjärjestelmäämme. Vaikka koulutus on jäsenvaltioiden oman lainsäädännön piirissä, EU on pyrkinyt ottamaan yhä suurempaa roolia eri maiden välisen koulutusyhteistyön tiivistämisessä. Tulevaisuudessa yhä merkittävämpi osa päätöksistä ja rahoituksesta voi siirtyä verkostojen tasolle, minkä takia myös opiskelijaliikkeen on tärkeä olla vaikuttamassa niiden tulevaisuuteen.
Opiskelijaliikkeen näkökulmasta tärkeimmät verkostojen tulevaisuuteen liittyvät vaikuttamiskohteet ovat demokraattinen opiskelijaedustus, rahoitus sekä kysymys eurooppalaisista tutkinnoista. Tällä hetkellä opiskelijoiden mahdollisuudet vaikuttaa verkostojen hallintoon ovat olleet vaihtelevia, ja joissain tilanteessa demokraattisuus ei ole toteutunut. Opiskelijoille on myös tärkeää, että kun rahoituksesta päätetään, etusijalla olisivat opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta edistävät toimet, ja että verkostot eivät toisi maksullista koulutusta Suomeen.
Kun EU on yhä aktiivisempi korkeakoulutuksen parissa, on tärkeää, että myös suomalaiset europarlamentaarikot olisivat vaikuttamassa kehitykseen. Tällä 5-vuotiskaudella yksikään suomalainen meppi ei ole ollut jäsenenä koulutusta ja kulttuuria käsittelevässä CULT-valiokunnassa, ja tähän haluamme ensi kaudella muutoksen. Vaikka koulutuspolitiikka virallisesti kuuluu EU:n täydentävän toimivallan piiriin, ei meidän Suomessa kannata sulkea silmiämme kehitykseltä, joka väistämättä vaikuttaa korkeakoulutukseemme.
Lue SAMOKin ja SYLin EU-vaaliohjelma täällä.
Kirjoittajat Roosa Veijola (SAMOKin eurooppapolitiikan ja kansainvälisten asioiden asiantuntija) ja Yuri Birjulin (SYLin kansainvälisten asioiden ja EU-edunvalvonnan asiantuntija)