Euroopan parlamentti on julkaissut vuoden 2025 tietoihin perustuvan Academic Freedom Monitorin, jonka viesti on selvä: akateemisen vapauden kehityssuunta Euroopassa on huolestuttava.
Mutta mitä akateeminen vapaus oikeastaan tarkoittaa?
Akateeminen vapaus on tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden oikeus tutkia, opettaa, oppia ja käydä keskustelua ilman perusteetonta ulkopuolista painostusta tai sensuuria. Akateemiseen vapauteen liittyy läheisesti myös korkeakoulujen institutionaalinen autonomia, eli mahdollisuus päättää tutkimuksesta, opetuksesta ja toiminnastaan itsenäisesti. Tästä syystä akateemista vapautta pidetään yhtenä demokraattisen yhteiskunnan kulmakivistä.
Euroopan parlamentin Academic Freedom Monitor näyttää, että kehitys on mennyt väärään suuntaan. Vain yhden vuoden aikana akateeminen vapaus heikkeni 15:ssa EU:n 27 jäsenmaasta. Viiden vuoden tarkastelussa laskua on nähty jo 24 jäsenmaassa. Kyse ei siis ole enää yksittäisistä tapauksista, vaan pidempään jatkuneesta kehityksestä.
Tulee kuitenkin huomioida, että Eurooppa kuuluu edelleen maailman vahvimpiin alueisiin akateemisen vapauden näkökulmasta. Alaspäin menevä kehityssuunta on siis otettava vakavasti jo tässä vaiheessa. Raportin mukaan akateemiseen vapauteen kohdistuu yhä enemmän paineita poliittisen vaikuttamisen, yhteiskunnan polarisaation, korkeakoulujen autonomiaan kohdistuvien paineiden sekä tutkimusympäristön muutosten seurauksena. Myös useissa Euroopan maissa tutkijoihin kohdistuva häirintä, maalittaminen ja yritykset vaientaa kriittisiä ääniä ovat herättäneet kasvavaa huolta.
Akateeminen vapaus kuuluu myös ammattikorkeakouluille
Akateeminen vapaus ei ole vain yliopistojen kysymys. Myös ammattikorkeakoulut ovat korkeakouluja, joissa koulutetaan tulevaisuuden asiantuntijoita sekä tehdään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. TKI-toiminnan kautta tuotetaan uutta tietoa, kehitetään ratkaisuja yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin sekä edistetään yhteiskunnan uudistumista. Näiden tehtävien toteuttaminen edellyttää mahdollisuutta tutkia, opettaa ja julkaista tietoa riippumattomasti sekä käydä avointa ja kriittistä keskustelua.
Akateemisen vapauden heikkeneminen Euroopassa ei siis koske vain yliopistoja. Se koskee koko korkeakoulukenttää, myös ammattikorkeakouluja. Jos tutkimuksen tai opetuksen riippumattomuus heikkenee, vaikutukset näkyvät myös TKI-toiminnassa, työelämäyhteistyössä sekä siinä, minkälaisia kysymyksiä uskalletaan nostaa esiin ja millaisia innovaatioita syntyy ja on ylipäätään mahdollista tuottaa.
Kun akateeminen vapaus heikkenee, heikkenee myös yhteiskunnan kyky tuottaa riippumatonta tietoa. Samalla julkinen keskustelu köyhtyy ja päätöksenteon tietopohja heikkenee. Akateeminen vapaus ei ole vain tutkijoiden tai korkeakoulujen asia, vaan koskettaa koko yhteiskuntaa. Kun lähdemme puolustamaan riippumatonta tutkimusta, vapaata opetusta ja avointa yhteiskunnallista keskustelua, puolustamme demokratian perusarvoja.