Ammattikorkeakoulut ja Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) ovat tänä vuonna viettäneet vakinaisten ammattikorkeakoulujen 25-vuotisjuhlaa.  Ammattikorkeakoulujärjestelmän uudistamisen lähtökohtana oli koulutustason nostaminen. Suomi pienenä maana tunnisti jo silloin osaamisen ja tutkimuksen tärkeyden.

Ammattikorkeakoulujen toiminnan lähtökohtana on nimenomaan työelämäläheisen korkeakoulutuksen ja siihen integroituvan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen toiminnan ytimessä on käytännön ja teorian yhdistäminen. Ammattikorkeakoulujen kyselyjen mukaan opiskelijat valitsevat opiskelupaikakseen ammattikorkeakoulun nimenomaan sen käytännönläheisen koulutuksen vuoksi.

Ammattikorkeakoulut ovat toimintansa alkumetreistä lähtien tunnistaneet opiskelijayhteisön merkityksen opiskelijalle ja hänen ammatilliselle kehittymiselle.  Yhteisöllisyyden tukemista on tehty yhdessä opiskelijayhdistysten ja opiskelijakuntien kanssa.

Ammattikorkeakoulut ovat avainpelaajia aluekehittäjän roolissaan, jota toteutamme  koulutuksella sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla.  Aluekehittäminen mahdollistuu, koska jokaisessa maakunnassa on ammattikorkeakoulu, joka lisää alueensa elinvoimaa yhdessä yritysten, julkisten organisaatioiden sekä kolmannen sektorin kanssa. Ammattikorkeakouluverkosto myös mahdollistaa korkeakoulutuksen saavutettavuuden.

Menneillään olevana juhlavuotena Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) yhdessä Aula Researchin kanssa toteutti eri toimialojen päättäjille kyselytutkimuksen.  Sen mukaan ammattikorkeakouluilla on työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta.  Myös ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiotoiminta on merkittävä roolissa pk-sektorin kehittämisessä. Päättäjät myös tunnistivat jatkuvan oppimisen kasvavan merkityksen tulevaisuudessa.  Ilahduttavaa oli, että 77 % vastaajista kokee, että ammattikorkeakoulut lisäävät kuntien elinvoimaa myös kampuskaupunkien ulkopuolella.

Korkeakoulut suuntasivat strategiansa vuoteen 2030.  Myös ennakointifoorumin osaamistarpeita kuvataan vuodelle 2035.  Selvityksen mukaan ammattikorkeakouluosaajia tarvitaan nykyistä enemmän yhä vaativammassa työelämässä.  Ammattikorkeakoulujen on syytä edelleenkin vahvistaa työelämän korkeakoulutuksen profiiliaan.  Ammattikorkeakoulupedagogiikka tukeutuu vahvasti digitaalisuuteen ja siten oppimisympäristöt ovat monipuolistuneet.  Korkeakoulukampuksilla ja niiden vahvalla infrastruktuurilla on tulevaisuudessakin paikkansa, jotta turvaamme laadukkaan koulutuksen ja sen kytkeytymisen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.

On tärkeää, että opiskelijat kytketään yhteiskehittämisen menetelmin tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.  Näin syntyy vahvoja osaamisyhteisöjä, joissa opiskelijat verkottuvat työelämän kanssa jo opiskeluaikana.  Tilastokeskuksen vuoden 2018 tiedon mukaan ammattikorkeakouluosaajien osaamista arvostetaan.  Ammattikorkeakoulusta valmistuneet työllistyvät erinomaisesti heti opintonsa päättyessä, sillä 89 % on työllistynyt valmistumisvaiheessa.  Ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta valmistumisvaiheessa työllistyvät lähes kaikki.

Haluamme, että Suomi saa jatkossakin vahvoja ammattikorkeakoulusta valmistuvia osaajia, jotka työelämässä uudistavat osaamistaan ja samalla pitävät huolen omasta ja yhteisön hyvinvoinnista.

Ammattikorkeakoulujen kampuskaupungit kiinnittävät huomiota opiskelijavetovoimaan ja -pitovoimaan.   Opiskelijakunnat ovat vahvassa vuoropuhelussa alueen päättäjien kanssa siitä, miten kampuspaikkakuntien vetovoimaa voidaan lisätä. Opiskelijat odottavat opiskelultaan laatua, mutta arvostavat opiskelupaikkakuntaa valitessaan myös hyviä liikunta- ja vapaa-aikaan liittyviä mahdollisuuksia.  Yhdessä oleminen ja tekeminen on osa opiskeluelämää.

Opiskeluhyvinvoinnin tukeminen on aina ollut merkityksellistä ammattikorkeakouluille.  Korona-aikana opiskeluhyvinvoinnin kysymykset ovat korostuneet ja ammattikorkeakoulut yhdessä opiskelijakuntien kanssa ovat tukeneet opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja varmistaneet ettei kukaan jäisi yksin.  SAMOK:n toiminta on osaltaan tukenut opiskelijakuntien toimintaa.  Myös SAMOK:n toimesta tehdyt koko ammattikorkeakoulukenttää kattavat opiskelijakyselyt opintojen edistymisestä ja opiskeluhyvinvoinnista ovat antanee kokonaiskuvaa opiskelijoiden tilanteesta poikkeusoloissa.

SAMOK:n toiminta vaikuttaa ammattikorkeakouluopiskelijan arkeen yhdessä opiskelijakuntien kanssa. Onkin äärettömän tärkeää, että SAMOK ja Arene ovat jatkossakin tiiviissä yhteistyössä ja olemme ketteriä huomaamaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia.   Muutosajureina on kestävä kehitys, digitalisaatio ja ikäluokkakehitys, jonka myötä koulutusperäinen maahanmuutto korostuu merkittävästi.   SAMOK:n ja Arenen yhteisen edunvalvonnan ytimenä on osaaminen.  Haluamme, että Suomi saa jatkossakin vahvoja ammattikorkeakoulusta valmistuvia osaajia, jotka työelämässä uudistavat osaamistaan ja samalla pitävät huolen omasta ja yhteisön hyvinvoinnista.

Minulla on ollut mahdollisuus rakentaa opiskelijakunta SAVOTTA:n kanssa savonialaista korkeakouluyhteisöä.  Savonia-ammattikorkeakoululla ja opiskelijakunta SAVOTTA:lla on varsin yhdensuuntaiset tavoitteet. Savonian kannalta on erinomaista, että opiskelijakunnan jäsenmäärä on ammattikorkeakoulukentässä toiseksi suurin.  Se kertoo, että opiskelijat ovat kokeneet SAVOTTA:n toiminnan arvokkaana.   Savonialla ja opiskelijakunta SAVOTTA:lla on allekirjoitettu  tiimisopimus, johon on liitetty yhteiset tavoitteet, toimenpiteet ja myös resurssit. Siihen opiskelijakunta on liittänyt myös oman arvolupauksensa.  Korkeakouluyhteisössä on tärkeää löytää oman näköinen, mutta yhdensuuntainen tekeminen.  Tiivis vuoropuhelu varmistaa sen, että luottamus puolin ja toisin on vahva.

Mervi Vidgrén
Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori
Arenen puheenjohtaja

Tämä vierasblogi on osa SAMOKin juhlavuoden juhlintaa ja viestintää. Sarjassa eri henkilöt kertovat sekä muistelevat ajastaan SAMOKissa ja/tai yhteistyöstään SAMOKin kanssa.

Seuraa meitä somekanavissamme!
Instagram: @samok_fin
Twitter: @SAMOK_FIN
Facebook: @SAMOK.FIN