Vietin muutaman kuukauden Kiinan tasavallassa eli Taiwanissa opiskellen National University of Kaohsiungissa. Siellä ollessani suoritin niin kiinan kielen kuin myös kaupallisen alan korkeakouluopintoja maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Kaohsiungissa. Kyseisen kaupungin väkiluku on lähes puolet koko isänmaamme väestöstä.

Opintojen suorittamisen ohella pyrin luonnollisesti koulutuksesta, laatuasioista ja kansainvälisyydestä kiinnostuneena tutustumaan myös tarkemmin maan korkeakoulujärjestelmään sekä opiskelijatoimintaan. Erot Suomeen olivat etenkin jälkimmäisessä valtavia!

Korkeakoulut lukuina
Taiwan on valtio, jossa on yli 49 julkista korkeakoulua, 107 yksityistä korkeakoulua, sekä 7 maanpuolustuskorkeakoulua ja 2 poliisikorkeakoulua. Maasta löytyy yhteensä siis 165 korkeakoulua. Näistä 12 korkeakoulua on ns. junior collegeja joista valmistuvat eivät saa yleisiä korkeakoulututkintoja, joita Suomessa olisivat esimerkiksi valtiotieteiden kandidaatti, tradenomi tai vaikkapa sosionomi. Kyseisen koulun käyneiden henkilöiden ei kuitenkaan yleisesti tarvitse opiskella korkeakoulussa kuin 2 vuotta, yleisemmän 4 vuoden sijaan. Tämä kuitenkin riippuu tutkinnosta.

Suomeen verrattavia korkeakouluja Taiwanissa on 153 kappaletta ja Taiwanin väkiluku on 23,52 miljoonaa. Noin 40:llä prosentilla koko väestöstä on korkeakoulututkinto. Koulutus on maksullista ja lukukausimaksut vaihtelevat 1 000 eurosta 6 000 euroon lukuvuodelta. Taiwanilaisille lukukausimaksut ovat usein ulkomaalaisia matalampia.

Kuten tiedämme, Suomessa toimii sekä ammattikorkeakouluja että yliopistoja. Mikkelin ja Kymenlaakson amk:n fuusioiduttua yhteen Suomessa toimii 23 osakeyhtiöpohjalla toimivaa ammattikorkeakoulua, sekä poliisiammattikorkeakoulu ja Högskolan på Åland. Yliopistoja Suomessa on puolestaan 15 kappaletta, joiden lisäksi toimii ainakin yksi yksityinen yliopisto nimeltä Helsinki Business school. Jälkimmäistä lukuun ottamatta koulutus on maksutonta, mikäli olet EU-jäsenvaltion kansalainen. Tästä vuodesta alkaen korkeakoulut tulevat perimään vähintään 1500 euron lukukausimaksua EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Käytännössä luvut ovat kuitenkin merkittävästi korkeammat.

Korkeasti koulutettujen työttömyyttä myös Taiwanissa
Suurin osa Taiwanin korkeakouluissa opiskelevista opiskelee vain kandidaatiksi asti. Eräs ongelma on tällä hetkellä kuitenkin se, että pelkän kandidaatin tutkinnon suorittaneiden vastavalmistuneiden keskuudessa työttömyys on korkea ja koulutustasoaan vastaavaa työtä on vaikeaa löytää. Tämän seurauksena maassa on runsas työttömien nuorien osuus, joilla on lisäksi usean tuhannen euron opintovelkataakka.

Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen on merkittävästi muuta maailmaa yleisempää. Huomioitavaa on myös, että suuri osa Taiwanin kansalaisista haaveilee suorittavansa vähintään maisterin tutkinnon Yhdysvalloissa tai Isossa-Britanniassa. Tämän seurauksena heidän palkkansa on Taiwanissa merkittävästi parempi, kuin pelkästään taiwanilaisen korkeakoulututkinnon omaavalla henkilöllä. Käytännössä noihin maihin opiskelemaan lähtevät henkilöt haluaisivat myös jäädä asumaan kyseisiin maihin asumaan. Suomessa tilanne on ollut jo kauan sama, vaikka kaikki henkilöt eivät tähän uskokaan.

Kukkaron nyörit tiukalla
Julkiset korkeakoulut saavat lukukausimaksujen lisäksi myös rahoitusta Taiwanin valtiolta. Taiwan käyttää omasta budjetistaan muutaman prosenttiyksikön verran enemmän rahaa kuin Suomi. Korkeakoulut elävät kuitenkin erittäin tiukassa budjettikurissa. Esimerkiksi omassa yliopistossani National University of Kaohsiungissa, suurin osa koulun verkkosivuista ja muusta IT-sisällöstä oli tehty ilmaisia palveluita käyttäen. Tämä näkyi myös sivustojen ulkonäössä. Yliopiston tietokoneet käyttivät myös virusturvanaan esimerkiksi Aviran ilmaisversiota. Microsoft Office oli asennettu vain parin luokan tietokoneisiin.

“I don’t care as long as you give me 60%”
Lukukausi on Taiwanissa hyvin erilainen kuin Suomessa. Suomessa opiskelija saattaa käydä useamman kurssin lukukaudessa niin, että osa kursseista päättyy jo lukukauden puolessa välissä tai jopa ennen sitä. Luentoja tällä kyseisellä kurssilla saattaa olla useampi tunti viikossa. Taiwanissa yhden kurssin luentoja on vain kerran viikossa ja kurssi kestää läpi lukukauden. Lukukauden aikana on kaksi koeviikkoa, joiden aikana opettajat pitävät kurssista riippuen tentin opiskelijoille. Pisteytys näissä tenteissä perustuu prosentteihin. 100% on luonnollisesti maksimi, mutta läpäisyyn opiskelijan tulee saada 60%. Siksi täällä on opiskelijoiden keskuudessa syntynyt sanonta “I don’t care as long as you give me 60%”.

Kielten opetuksessa täällä uskotaan myös periaatteeseen, että vain kyseistä kieltä äidinkielenään puhuva voi opettaa kyseistä kieltä. Syntyperä tulee tässä muun muassa pedagogisen pätevyyden edelle. Siksi maassa onkin runsaasti Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja muiden englantia puhuvien maiden kansalaisia opettamassa englantia vuoden tai pari. Rehellisyyden nimissä lähes kaikki eurooppalaiset kykenisivät opettamaan englantia tässä maassa, mutta palkkausperusteena on ennen kaikkea synnyinmaa. Tämä on johtanut myös ulkonäköön perustuvaan palkkaukseen. Aasialaista taustaa omaavat kansalaiset, vaikka he olisivatkin esimerkiksi Yhdysvaltain kansalaisia eivät saa työtä lähellekään yhtä helposti kuin länsimaalaisen näköiset ihmiset!

Opiskelijan rooli korkeakouluyhteisössä
Suurin ero, minkä Suomen ja Taiwanin välillä näin oli se, ettei opiskelijoita pidetä täällä korkeakouluyhteisön osana samalla tavalla kuin Suomessa. Kyseessä tuntuu usein olevan enemmänkin asiakassuhde.

Viimeisten Taiwanin viikkojen jälkeen opin, että paikallisissa korkeakouluissa toimivat opiskelijakunnat, jotka valitsevat hallituksensa ja muut toimijansa vaaleilla samalla tavalla kuin Suomessa. Opiskelijakunnat toimivat kuitenkin enemmän tapahtumien luojina ja tekevät opiskelijaelämästä viihtyisämpää. Varsinaista edunvalvontaa kyseiset opiskelijakunnat eivät tee, eikä niillä ainakaan omien tietojeni mukaan ole samanlaista roolia opiskelijoiden edustajina, kuin opiskelija- ja ylioppilaskunnilla Suomessa.

Järjestäytynyttä opiskelijoiden puolesta puhuvaa järjestöä ei tähän maahan ole kuitenkaan saatu synnytettyä, vaikka ulkomaisissa yliopistoissa toimiikin runsaasti taiwanilaisten opiskelijoiden puolesta puhuvia järjestöjä. Suomalaisten opiskelijoiden kannattaakin olla ylpeitä järjestäytyneisyydestään, vaikka ei kaikkia kansallisten liittojensa linjauksia kannattaisikaan.

Taiwan on myös pyrkinyt jatkuvasti uudistamaan korkeakoulujärjestelmäänsä viimeisten 30 vuoden aikana. Järjestelmä on muuttunut lähemmäs yleisesti tunnettuja kansainvälisiä korkeakoulutusjärjestelmiä ja mahdollistanut samalla useamman opiskelijan pääsyn korkeakoulutuksen piiriin. Uudistus ei kuitenkaan ole ollut täysin onnistunut. Esimerkiksi Taiwanin “paras” yliopisto Taiwan National University on muutaman vuoden sisällä tippunut sijalta 51 sijalle 167.

Lauri Tuohiniemi
Kirjoittaja on SAMOKin vuoden 2015 hallituksen jäsen.
Kiinnostuitko Taiwanista? Laita postia lauri.tuohiniemi(a)gmail.com