Kun uusi ammattikorkeakoululaki tuli voimaan vuonna 2014 oli Suomessa noin 142 000 amk-opiskelijaa. Viime vuonna meni 150 000 rikki ja tänä vuonna luku lähestyy jo 160 000. Samalla amk-opiskelijoiden määrä nousi hieman korkeammaksi kuin yliopisto-opiskelijoiden. Kehityksen taustalla on uusi rahoitusmalli joka on kannustanut ammattikorkeakouluja kasvattamaan opiskelijamääriä useamman vuoden ajan, mutta erityisesti korona-aikana lisätyt aloituspaikat joilla pyrittiin helpottamaan nuorten koulutukseen pääsyä työpaikkojen oltua kiven alla koronarajoitusten myötä.
Jos koulutuksen laajeneminen jatkuu samalla rataa kuin tähän asti, on korkeakouluopiskelijoista jatkossa enemmistö amk-opiskelijoita. 25-vuodessa ammattikorkeakoulutus on laajentunut merkittäväksi osaksi suomalaista korkeakoulutuskokonaisuutta. Tiettyä hakemista ammattikorkeakoulutuksen asemalla kuitenkin edelleen on ja tällä hetkellä keskustelu keskittyy erityisesti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asemaan työmarkkinoilla. Tästä esimerkkinä Arenen blogi, joka kuvaa hyvin tutkinnon arvostukseen liittyviä haasteita.
Suomessa määriteltiin yhteiseksi tavoitteeksi jo vuonna 2017 että puolet nuoresta ikäluokasta tulisi olla korkeakoulutettuja. Tavoitteen taustalla on mm. työelämän muutos, korkeakoulutettuja tarvitaan työelämässä yhä enemmän. Samalla kun koulutustaso on pyritty nostamaan lisäämällä aloituspaikkoja, on sitä tehty myös tehostamalla läpäisyä eli etsimällä keinoja joilla opiskelijat valmistuvat nopeammin sekä pyrkimällä siihen, että mahdollisimman suuri osa tutkintokoulutuksesta kohdistuu ensimmäistä tutkintoa tekeville.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon matala arvostus työmarkkinoilla näkyy konkreettisesti mm. amk-taustaisten opiskeluvalinnoissa. Jos työelämä ei arvosta ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, niin amk-taustainen lähtee herkästi hakemaan ylempää tutkintoa yliopistosta. Amk-taustaisen on usein kuitenkin hankala päästä suoraan sisään maisteriopintoihin jolloin reitti kulkee kandiopintojen kautta. Toisin sanoen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon matala arvostus toimii sitä tavoitetta vastaan, että mahdollisimman moni aloituspaikka osuisi niille hakijoille joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa.
Ammattikorkeakoulusta voi tällä hetkellä valmistua tutkintonimikkeellä Master of Business Administration mutta jos suoritat saman sisältöisen tutkinnon suomeksi, onkin tutkintonimike Liiketalouden ylempi AMK-tutkinto. Entä jos annettaisiin aiempaa selkeämpi kuva siitä, minkä tasoista osaamista ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tehneillä on ja yhdenmukaistettaisiin myös suomenkielinen tutkintonimike maisteriksi.
Eiköhän aika olisi jo kypsä. SAMOK muutti kantansa maisteri-nimikettä tukevaksi jo vuoden 2008 tienoilla. Tutkinto on löytänyt profiilinsa, se ei sitä menetä nimikettä vaihtamalla. Sen tunnetuutta ja laajempaa hyödyntämistä nimikkeen muutos voi kuitenkin auttaa.
Nimikkeen muutos on toki vain yksi askel. Ei liene nimikkeestä kiinni että edelleen suomalaisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tehneelle helpoin reitti tohtoritutkintoon on ulkomaalaiset yliopistot. Nimikkeen vaihdon jälkeen voidaankin etsiä ratkaisua siihen, miten myös Suomessa pääsisi tohtoriopintoihin kiinni.
Vaikuttamistoiminnan asiantuntija
Tämä blogikirjoitus on osa SAMOKin Behind the scenes -blogisarjaa, jossa tutustutaan SAMOKin hallituksen ja henkilöstön työn taustoihin.