Koronatilanteen aiheuttama nopea siirtyminen etäopiskeluun keväällä 2020 oli yllättävä, massiivinen ja monivaikutteinen opiskelijoiden kannalta. Opiskelijoille ja oppilaitoksille hallituksen päätös koronasulusta tarkoitti opetuksen ja opiskelun osalta harppausta uuteen aikaan ja uusiin metodeihin. Muuttuneella tilanteella oli nopeita suuria vaikutuksia erityisesti tiettyjen opiskelijaryhmien tilanteeseen. Ulkomaanvaihdossa tai koulutuksissa ulkomailla olleista palasi moni kotiin. Myös opiskelijoiden harjoitteluja peruutettiin. Eniten haasteita oli palvelualoilla, taide- ja kulttuurialoilla sekä terveys- ja hyvinvointialalla.
Pian tämän jälkeen alettiin hakea helpotusta opiskelijoiden tukiin. Alkoi selvittely mm. opiskelijoiden tukien maksamisesta. Pian saatiinkin helpotusta opintotuen edistymisen seurantaan ja opintotuen lainahyvityksen laskentaan poikkeusolojen aikana. Myös opiskelijalounaiden ulosmyynti sallittiin. Opiskelijoita kuitenkin lomautettiin, ja nollatuntisopimuksilla oleville ei juuri työtunteja tarjottu. Eduskunta päättikin koronavirustilanteen takia poikkeuksista työttömyysturvalakiin koskien osaa opiskelijoista. Tämän ansiosta työstään lomautettu kokoaikatyötä hakevaksi ilmoittautunut oli oikeutettu työttömyysetuuteen, mikäli työssäoloehto täyttyy.
SAMOK ja opiskelijakunnat toteuttivat etäopiskelukyselyn ammattikorkeakouluopiskelijoille reilun kuukauden päästä huhtikuussa 2020. Kyselyssä kysyttiin erityisesti opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Yli puolet vastaajista koki etäopiskelun aiheuttaneen enemmän stressiä lähiopetukseen verrattuna. Stressin nähtiin lisääntyvän erityisesti opintojensa alkuvaiheessa olevilla. Myös yksinäisyys oli monelle opiskelijalle aiheuttanut kuormitusta. Monelle opiskelijalle lähiopetus ja aktiivinen yhteistyö muiden opiskelijoiden kanssa on tärkeää. Haasteet liittyvät myös suoraan etäopintoihin. Ryhmähengen syntyminen ja ylläpito koettiin myös haastavaksi. Osa kuitenkin koki etäopiskelun soveltuvan heille hyvin ja toivoi, että laajempi etäopiskelumahdollisuus säilyy myös poikkeustilan jälkeen.
Miten kesästä 2020 selvittiin?
Koronakriisin seurauksena kesätyöpaikkojen määrä romahti yksityisellä sektorilla 80 000 työpaikan tasolle. Edeltävinä vuosina määrä oli noin 130 000. Kesätyöpaikkoja katosi etenkin palvelualoilta ja jonkin verran teollisuudesta. Palvelualat tarjosivat silti vuoden kesätyöpaikoista noin kaksi kolmasosaa. Näistä liki puolet oli kaupan alalla. Teollisuudessa teknologiateollisuus oli volyymiltään merkittävin kesätyöllistäjä. Eniten kärsivät matkailu- ja ravintola-ala sekä huvipuistot ja muut tapahtumajärjestäjät. Arviolta kaikkiaan noin 200 000 kesätyöpaikasta katosi yli neljännes.
Vaikean kesätyötilanteen takia opiskelija oli koronan aiheuttaman poikkeustilan johdosta oikeutettu toimeentulotukeen kesän 2020 aikana, mikäli tämä ei tosiasiallisesti opiskellut kesäkuukausina ja tuen tarve muutoin täyttyi. Opiskelijalta ei edellytetty selvitystä opintojen edistymisestä tai kesätyöpaikkojen hakemisesta, opintolainan nostovelvoitetta ei ollut eikä omaisuuden realisointia edellytetty. Vain noin 8000 opiskelijaa aikaisempaa kesää enemmän nosti kuukausittain kesäopintotukea. Moni opiskelija ratkaisi kesätoimeentulo-ongelmansa muuttamalla vanhempiensa luokse.
Lukukausi 2020–2021 käynnistyi syksyllä siten, että oppilaitoksissa oli erilaisia opetuskäytänteitä ja eri vaiheita. Osa varsinkaan uusista opiskelijoista ei muuttanut opiskelupaikkakunnalleen. Osa ulkomaanvaihdoista tai ulkomaanopiskelupaikoista peruttiin tai siirrettiin. Helsingin Sanomien joulukuisen kyselytutkimuksen mukaan opiskelijoista 26 prosenttia kertoi taloudellisen tilanteensa heikentyneen kuluneen vuoden 2020 aikana. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvin mukaan lähes seitsemän kymmenestä korkeakoulusta arvioi, että opiskelijoiden vaihtelevat itsenäisen opiskelun taidot ovat vaikuttaneet oppimisen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen poikkeustilan aikana.
Uusi etäopiskelukysely toi arvokasta tietoa opiskelijoiden toimeentulosta
Kevään tullen SAMOKin toimistolla nähtiin etäopiskelukyselyn toistaminen arvokkaaksi. Nyt kyselyyn saatiin myös opiskelijan toimeentuloon liittyviä kysymyksiä. Vastaajista reilu neljännes kertoi toimeentulonsa laskeneen, kaksi kolmesta sen pysyneen ennallaan ja joka kahdestoista toimeentulonsa parantuneen. Monien opiskelijoiden toimeentulo oli heikentynyt ansiotyön menettämisen takia ja myös kesätyöt olivat jääneet monelta saamatta. Monella opiskelijalla kesätyöt vaikuttavat koko vuoden toimeentuloon. Opiskelijat työskentelevät merkittäviltä osin palvelualalla, jota korona on eniten kurittanut. Näin ollen myös koronan taloudelliset vaikutukset opiskelijoihin ovat merkittäviä.
Avokysymyksissä nousi todella merkittävällä tavalla esiin opiskelija-aterioiden merkitys opiskelijoiden taloudessa. Opiskelijaruokaloiden sulkeminen oli heikentänyt opiskelijoiden taloudellista tilannetta kohonneiden ruokakustannusten kautta. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki näyttääkin olevan opiskelijoille luultua keskeisempi tukimuoto. Tämä korostuu tilanteessa, jossa muu toimeentulo on todella niukkaa. Perheellisten opiskelijoiden taloudellista taakkaa ruokakustannusten osalta on nostanut päiväkotien ja koulujen koronasulku. Toinen merkittävä esiin noussut asia oli opiskelijoiden muutto takaisin vanhempiensa luokse. Tämä on jonkin verran näkynyt myös tilastoissa, mutta ilmeistä on, että moni on myös pitänyt opiskelija-asuntonsa ja ilmiö on tavallaan piilossa ja paljon kuviteltua yleisempää.
Kyselyssä löytyi myös taloudellisia voittajia jonkin verran. Yleisimmät syyt tulojen nousuun ovat olleet työllistyminen tai työvuorojen lisääntyminen. Etäopiskelun ohella työnteko on helpottunut, kun opiskelu ei ole ollut paikkaan tai aikaan sidottua. Myös matka-ajoissa koululle on säästynyt aikaa, jonka on voinut käyttää työntekoon. Osalla toimeentulo on parantunut, koska tulot ovat pysyneet samana, mutta menot ovat laskeneet. Esimerkiksi matkakustannukset koululle ovat olleet osalla huomattavan suuria, ja nyt niihin ei ole enää mennyt rahaa.
Yleisesti voidaan todeta, että lukukausien aikainen työnteko vähentynyt, opintotuen nostaminen lisääntynyt. Opiskelijat näyttävät onnistuneen sopeuttamaan kulutustaan hyvin, mutta tällä on ollut hintansa, mm. opiskelijoiden kokonaiskuormitus on kasvanut merkittävästi. Kesän 2020 toimeentuloa pystyttiin paikkaamaan toimeentulotuella, lainannostolla, vanhempien luona asumisella ja monin muin keinoin. Toinen huono kesätyökesä toisi jo suurempia ongelmia: pitkäaikainen talousahdinko, työkokemusmahdollisuuksien puute ja pääsy työmarkkinoille, henkinen turhautuminen. Uusimmat uutiset kertovat kesätyötilanteen olevan lähes koronaa edeltävällä tasolla. Toivottavasti tämä toteutuu!
Etäopiskelukyselyn tuloksiin voit tutustua tarkemmin täällä (pdf).
Antti Hallia
työelämäpolitiikan asiantuntija