Vuoden 2017 kuntavaaleissa alimpaa äänestysaktiivisuutta edustivat 18–24-vuotiaat nuoret, joista vain 35,0 % äänioikeutetuista antoi äänensä koko maan luvun ollessa 57,6 %. Aktiivisimmin vaaliuurnilla kävivät 65–74-vuotiaat, joista 74,6 % antoi äänensä. Nuorilta kysyttäessä, suurin syy äänestämättä jättämiseen oli vaikeus valita itselleen sopiva ehdokas. Myös tiettyyn puolueeseen ”sitoutuminen” koetaan vieraaksi. Nuoret ovatkin äänestyskäyttäytymiseltään ikäryhmistä kaikkein liikkuvinta. Nuorten intoa äänestää laskee myös se, ettei omanikäisiä ehdokkaita yksinkertaisesti ole tarjolla tarpeeksi.

Kuntavaalien ehdokasmäärät ovat olleet jo pitkään laskussa. Viime vaaleissa ehdolle asetettiin 33 618 ehdokasta, joka on 3500 ehdokasta vähemmän kuin vuonna 2012 ja 6100 vähemmän kuin vuoden 2000 vaaleissa. Kunnanvaltuustoihin valitut ovat keskimäärin noin 50-vuotiaita, joka myötäilee äänioikeutettujen keski-ikää. Reippaasti aliedustettuna äänestäjien ikärakenteeseen verrattuna ovat kuitenkin alle 30-vuotiaat ja yli 75-vuotiaat.  Vuonna 2017 valituista kunnanvaltuutetuista vain 5,7 % oli alle 30-vuotiaita. Nuorilla ehdokkailla ei myöskään usein ole käytössään samanlaista budjettia, kuin varttuneemmilla verrokeillaan. Puolueiden tulisi ehdottomasti panostaa nuorten ehdokkaiden hankintaan ja tukemiseen, eikä vain haalia heitä listantäytteeksi, millainen kuva harmillisen usein tulee.

Nuorten keskuudessa äänestämistä saatetaan pitää jopa tehottomana tapana vaikuttaa. Vaikka nuorten äänestysaktiivisuus kalpenee vanhempiin ikäluokkiin verratessa, ei välttämättä voida puhua yleisestä kiinnostuksen puutteesta. Ruotsalaisessa maailmalla vallitsevia äänestystrendejä käsittelevässä tutkimuksessa huomattiin, että vaikka äänestysaktiivisuus on maailmalla yleisesti laskusuhdanteista, muut kansalaisaktivismin muodot ovat kasvattaneet suosiotaan erityisesti nuorten keskuudessa. Iän suhdetta poliittiseen osallistumiseen tutkivassa analyysissä muun muassa huomattiin, että nuoret allekirjoittavat vetoomuksia vanhempaa ikäpolvea useammin ja osallistuvat jopa tuplasti todennäköisemmin mielenosoituksiin. Myös sosiaalisen median asema alustana poliittiselle osallistavuudelle on kasvanut viime vuosina valtavasti.

Tee itsellesi palvelus ja äänestä sellaista ehdokasta, joka ajaa sinun etuasi. Niin ne muutkin tekevät. Ehdokasvalinnassa kannattaa olla itselleen ja ehdokkaalle armollinen. On hyvin epätodennäköistä, että löytäisit täydellistä vaihtoehtoa, mutta tutustumalla rauhassa ehdokkaisiin ja puolueiden kuntavaaliohjelmiin, voit ainakin tehdä valistuneen veikkauksen. Esimerkiksi Allianssin Nuorten vaalikoneessa pääset vastaamaan erityisesti nuoria koskettaviin kysymyksiin.

”Parempi opiskelijakaupunki tehdään yhdessä -kuntavaalikampanja on viiden korkeakouluopiskelijoita edustavan järjestön yhteinen kuntavaalikampanja, jonka tarkoituksena on kannustaa nuoria äänestämään. Kuntavaaliaiheinen blogisarja on yksi kampanjan viestinnällisistä keinoista. Kuntavaalikampanjassa ovat mukana Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry, Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry (OLL), STTK-Opiskelijat sekä Akavan opiskelijat.”

Alex Palm
hallituksen jäsen

Instagram: @samok_fin

Twitter: @SAMOK_FIN

Facebook: samok.fin / Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry