Covid-19, kansankielellä koronavirus, on määritellyt tämän vuosikymmenen alun uusiksi. Suuret suomalaiset yritykset, kuten Finnair, SSAB, Metso, Outotec, Tallink, UPM ja Swissport Finland ovat yt-neuvotteluissa (Ilta-Sanomat 3.8.2020). Pandemian vaikutuksia on mahdoton arvioida tuleville vuosille ja tilanne on aiheuttanut kärsimystä monelle, myös korkeakouluopiskelijalle. Opiskelijoiden tulevaisuuden työtilanne on hämärä, eikä jatkuva yt-kierre auta luottamaan tulevaan. Opiskelijoiden toimeentulo, valmistuminen sekä hyvinvointi ovat uhattuna.

Oikeita toimia on tehty ja ”tulipalojen sammuttaminen” on onnistunut. Opiskelijoille myönnettiin tiettyjä helpotuksia kesän ajaksi, sekä Kela ymmärtää paremmin, mikäli opinnot eivät edisty normaaliin tahtiin opintotuen saamiseksi. Tämän tyyppinen reaktiivinen toiminta pandemian aikana on tervetullutta, varsinkin kun käsitellään opiskelijan toimeentuloa. Joitain toimia on kuitenkin jätetty tekemättä opiskelijan kustannuksella ja tulevaisuuteen ei ole investoitu. Tästä esimerkkinä ateriatukikorotus. Opiskelija maksaa opiskelija-ateriasta enintään 2,60 euroa. Tätä ruokailua tuetaan ateriatuella, jonka määrä on 1,94€ aterialta. Aterioiden kustannukset kasvavat jatkuvasti, mutta hinta pysynyt samana. Tämä puolestaan on aiheuttanut vaikeuksia tarjota laadukasta, monipuolista ja vastuullisesti valmistettua ruokaa. Tarvitaan siis korotus ateriatukeen, ettei suomalainen opiskelijaruokailuun kehitetty järjestelmä hajoa.

Yhteisöllisyys on tutkitusti hyvä keino rakentaa hyvinvointia. Yhteisöllisyyttä puolestaan on hyvä luoda oman opiskelijakunnan kautta.

Tulevaisuuden pohtiminen on unohdettu korkeakoulujen ja valtiovallan osalta. Useat korkeakoulut ovat siirtyneet etäopetukseen ja tämän takia noin puolet opiskelijoista kokee jaksamisensa huonontuneen, motivaationsa laskeneen ja stressin lisääntyneen (SAMOK, tiedote, 19.5.2020). Nämä ongelmat seuraavat aikaan koronan jälkeen, mikäli emme lisää resursseja opiskeluterveydenhuoltoon, etenkin mielenterveyspalveluihin. 

Korkeakoulujen tulee myös tarkastella omaa toimintaansa. Yhteisöllisyys on tutkitusti hyvä keino rakentaa hyvinvointia. Yhteisöllisyyttä puolestaan on hyvä luoda oman opiskelijakunnan kautta. Opiskelijakunnat järjestävät todella monia toimintoja, jotka kehittävät korkeakouluyhteisöä. Opiskelijakunnat eivät poikkeustilanteesta johtuen ole voineet järjestää suunniteltuja tapahtumia ja etäopetus vie opiskelijat pois kampuksilta. Nämä tekijät muodostavat yhteisöllisyyden rakentamisen todella haastavaksi. Korkeakoulujen tulisi tukea vahvemmin tumman pilven alla olevia opiskelijakuntia, jotta niillä olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus olla yhteisön muodostajana sekä yksilön edunvalvojana.

SAMOKin täytyy tulevana vuonna 2021 pitää huolta opiskelijan tulevaisuudesta pandemian jälkeisenä aikana. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saamme varmasti kelkan käännettyä ja ohjattua valtion toimet siihen suuntaan, ettei yhtäkään opiskelijaa huolestuta valmistuminen. Etäopiskelusta johtuvat negatiiviset vaikutukset opiskelijan jaksamisessa on poistettava.

Olli Kolehmainen

Puheenjohtajaehdokas 2021