Opiskelijavalinnat, tuo jokavuotinen prosessi, jossa nuoret pyrkivät kohti unelmiensa työuraa, korkeakoulut etsivät uusia huippuja ja valtio etsii polkua suoraan työelämään, kulkematta alanvaihdon tai muiden harhareittien kautta.

Opiskelijavalinnat, tai tässä tapauksessa tarkemmin yhteishaku, on jälleen täällä vaikka korona jyllää ja muuttaa meidän arkeamme. Opiskelijavalinnat ovat myös muuttumassa ja aiheesta on paljon ihmetystä ilmassa. Ainakin ammattikorkeakoulujen yhteisvalinnan osalta on kuitenkin hyvä huomata, ettei mitään kamalaa ole tapahtumassa, pääosin mennään parempaan suuntaan. Hyvät pärjäävät valinnoissa parhaiten kuten aiemminkin, eikä umpikujia pitäisi muodostua.

Miksi uudistusta ollaan jälleen kerran tekemässä?

Uudistuksen taustalla on tällä kertaa erityisesti keskustelu siitä, miten kuormittavaa korkeakouluihin haku on nuorille. Tikunnokkaan on erityisesti nostettu paksujen kirjojen lukemista edellyttävät pääsykokeet, joiden myötä monet lukiosta valmistuneet ovat joutuneet samana keväänä lukemaan sekä ylioppilaskirjoituksiin että joskus jopa useampiin pääsykokeisiin. Ammattikorkeakoulujen osalta tämä ei ole pääasiassa ollut ongelma, sillä amkeissa on ensisijaisesti ollut käytössä pääsykokeet, joihin ei ole ollut tarvinnut valmistautua pitkällisesti, vaan pääsykokeet ovat perustuneet joko toiselta asteelta hankittuun osaamiseen tai kokeessa jaettuun materiaaliin.

Miten opiskelijavalinnat muuttuvat?

Ammattikorkeakoulujen valinnoissa on kaksi keskeistä uudistusta: sähköinen valintakoe ja todistusvalintojen painottaminen. Ensimmäinen on hakijoiden kannalta varsin hyvä, hakemista selkeyttävä ja jopa helpottava uudistus. Kaikille ammattikorkeakouluille ja lähes kaikille aloille yhteinen sähköinen valintakoe mahdollistaa sen, että yhdellä koesuorituksella voi hakea useampaan ammattikorkeakouluun ja useampaan hakukohteeseen. Sen lisäksi kokeen voi suorittaa valitsemassaan paikassa.

Valintakokeessa mitataan valmiuksia menestyä korkeakouluopinnoissa eikä sitä varten tarvitse valmistautua erikseen, toiselta asteelta hankittu osaaminen riittää. Monivalintakokeessa kysytään mm. matematiikkaan, päätöksentekotaitoihin ja kieliosaamiseen liittyviä kysymyksiä. Kysymysten aiheet vaihtelevat sen mukaan, mihin hakukohteisiin on hakemassa. Esimerkiksi sote-alalle hakevilta kysytään eettisiä taitoja, kun taas tekniikkaan hakevilta matemaattis-luonnontieteellisiä kysymyksiä. Tai jos hakee molempiin, niin molempia.

Korkeakouluun ilman pääsykoetta?

Opiskelijavalinnat ovat aiemmin perustuneet pääasiassa toisen asteen todistuksesta ja pääsykokeesta saatuihin yhteen laskettuihin pisteisiin. Uudistuksen myötä tämä yhteispistevalinta poistuu. Jatkossa osa valitaan ainoastaan todistuksella saaduilla pisteillä ja osa ainoastaan pääsykokeista saaduilla pisteillä. Taustalla on aiemmin mainittu tavoite vähentää hakijoiden tarvetta valmistautua pääsykokeisiin. Käytännössä suurin osa hakijoista edelleen osallistuu pääsykokeisiin. Hakijoita on paljon suhteessa opiskelupaikkoihin, joten vaikka puolet opiskelijoista otetaan sisään todistuksen perusteella, on se vain pieni osa hakijajoukosta. Ammattikorkeakoulujen pääsykokeeseen ei kuitenkaan tarvitse valmistautua ja koe on lähes kaikkien ammattikorkeakoulujen hakukohteiden osalta suoritettuna yhdellä kerralla.

Yksinkertaistettuna: ammattikorkeakouluihin valitaan opiskelijoita usean eri kiintiön kautta. Suurin kiintiö on todistuskiintiö, joka on jaettuna kahteen osaan; ylioppilastodistuksilla valittavien kiintiö ja toisen asteen ammatillisen perustutkinnon todistuksella valittavien kiintiö. Valintakokeeseen osallistuvat valitaan kolmannesta kiintiöstä ja ammattikorkeakoulu voi hyödyntää näiden lisäksi myös muita hakutapoja, kuten avoimen ammattikorkeakoulutuksen väylää.

No entäs se korona?

Koronalla on jo nyt ollut vaikutuksia toiselta asteelta valmistuvien kevääseen, kun ylioppilaskirjoitusten aikatauluja nopeutettiin. Ammatillisessa koulutuksessa valmistuminen pyritään myös turvaamaan. Tämän hetkisen tiedon mukaan AMK-valintakoe pidetään normaalisti, mutta jos poikkeustilanne estää kokeen järjestämisen, tehdään valinnat vaihtoehtoisilla tavoilla. Tästä tiedotetaan hakijoita tarvittaessa.

Miltä tämä kaikki näyttää hakijan näkökulmasta?

Pieni osa hakijoista pääsee ammattikorkeakouluun todistuksen perusteella, ilman pääsykoetta. Suurin osa hakijoista osallistuu pääsykokeeseen, mutta vaikka olisi hakenut kuuteen hakukohteeseen, tarvitsee ammattikorkeakoulujen osalta käydä vain yhdessä pääsykokeessa. Osa pääsykokeeseen osallistuneista valitaan kokeen tulosten perusteella opiskelijaksi. Valitettavasti edelleen melkoinen joukko hakijoita jää ilman opiskelupaikkaa. Tähän ongelmaan auttaa kuitenkin lähinnä opiskelupaikkojen lisääminen, ei hakukäytänteiden uudistaminen.

Anniina Sippola
Korkeakoulupolitiikan asiantuntija