Eduskunta
Sivistysvaliokunta

VNS 1/2015 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2016 – 2019

SAMOKIN LAUSUNTO EDUSKUNNAN SIVISTYSVALIOKUNNALLE
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA 2016 – 2019

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä kunnioittaen seuraavaa:

Keskeinen sisältö

• Talouspolitiikan painopiste tulee laittaa työttömyyttä alentaviin ja koulutusta edistäviin toimiin.
• Kehitysyhteistyöhön kohdennetut leikkaukset tekevät mahdottomaksi monen hankkeen päättämisen kestävällä ja inhimillisellä tavalla.
• Nuorisotakuun alas ajaminen on liian ennenaikaista ja päätös, jolla voi olla arvaamattomia seurauksia. Hallituksen tulisi harkita uudelleen nuorisotakuusta leikkaamista ja nuorten aikuisten osaamisohjelman alas ajamista.
• Opintotukijärjestelmän uudistaminen säästöt edellä tulee pidentämään opintoaikoja ja vähentämään opintotuen käyttäjämääriä entisestään. Indeksisidonnaisuuden poiston sijaan on syytä harkita indeksin jäädyttämistä siihen asti, että taloudellinen tilanne paranee.
• Hallituksen on viivytyksettä kehitettävä AMK-opiskelijoiden YTHS- terveydenhoitomaksumalli eduskunnan lausuman (134/2014 vp) mukaan. Lausuman tehtävä täyttää pian jo yhden vuoden ja on erittäin pahasti myöhässä.
• SAMOK kannattaa hallituksen tavoitetta nostaa Suomi kymmenessä vuodessa koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaaksi. Vähenevin resurssein tämä tavoite vain saattaa jäädä kauas.
• Ammattikorkeakouluilta on leikattu viime vaalikaudella jo merkittävästi. Tämän vaalikauden leikkaukset ja indeksin jäädytys hankaloittavat merkittävästi ammattikorkeakoulujen perustehtävän laadukasta toteuttamista ja toiminnan kehittämistä.

 

Yleistä

“Suomen talouden tilanne on vakava. Bruttokansantuote on supistunut usean vuoden ajan, työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät.“

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry kiittää mahdollisuudesta lausua eduskunnan sivistysvaliokunnalle valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2016 – 2019. SAMOK on huolissaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin puolesta. Heikon taloustilanteen jatkuessa leikkaukset voivat olla monelle nuorelle ja opiskelijalle jo lopullisia päätepisteitä, umpikujia, joista ei ole poispääsyä. Suomen hallituksella on edessään vaikea tehtävä. SAMOK toivoo, että tulevaisuuden tekijät säästettäisiin leikkauksilta, jotta tarpeettomia umpikujia ei syntyisi. Nuorten opiskelijoiden lisäksi leikkauksilla heikennetään elinikäistä oppimista aikuiskoulutustuen heikennyksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rakenneuudistuksen kautta. Osaamisen kehittäminen vaikeutuu merkittävästi ja tämä tulee näkymään pitkällä aikavälillä pahimmillaan työvoiman tuottavuuden kasvun seisahtumisena.

Ammattikorkeakouluopiskelijoille on tärkeää, että koulutukseen panostetaan ja työuria pidennetään alkupäästä. SAMOK ei tahdo, että Suomi säästää itsensä hengiltä. Suomen hallituksen tulee tarkastella myös vaihtoehtoisia keinoja tehdä finanssipolitiikkaa. Vaikeassa taloustilanteessa on tilaa lisätä kotimaista kysyntää, tehdä elvyttävää talouspolitiikkaa ja panostaa koulutukseen ja osaamiseen. Kaiken kaikkiaan talouspolitiikan painopiste tulee laittaa työttömyyttä alentaviin ja koulutusta edistäviin toimiin.

Kehitysyhteistyö

“Kehitysyhteistyön pidemmän aikavälin tavoitteena on nostaa kehitysrahoitus YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin suhteessa bruttokansantuloon, vaikka siihen kohdistuu hallituskaudella säästöjä. Valtiontalouden sopeutus vaalikaudella 2016—2019: kehitysyhteistyöhön (-200 milj. euroa).”

SAMOK katsoo, että kehitysyhteistyöhön kohdennetut leikkaukset ovat paitsi suhteettoman suuria myös liian pikaisia, sillä ne tekevät mahdottomaksi monen hankkeen päättämisen kestävällä ja inhimillisellä tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että monen käynnissä olevan hankkeen vaikuttavuudelta viedään matto alta. Hanke tulisi voida päättää niin, että sen tulokset jäävät elämään ja hanke tuottaa hyötyä hyödynsaajilleen vielä hankkeen päätyttyäkin. Kun tämä vaihe jää välistä, on selvää että meneillään olevista projekteista ei välttämättä saada kestävää muutosvaikutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa rahan hukkaan heittämistä.

Nuorisotakuu

“Hallitusohjelman mukaan nuorisotakuuta kehitetään niin, että vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla (hallituksen kärkihanke) ja kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka. Samalla vahvistetaan etsivää nuorisotyötä ja työnetsijätoimintaa sekä nuorten mielenterveyspalveluita. Nuorisotakuu uudistetaan yhteisötakuun suuntaan.”

SAMOK ihmettelee hallituksen päätöstä muuttaa nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan ilman tarvittavia resursseja. Hallitus on perustellut päätöstään muun muassa sillä, että nuorisotakuu ei ole toiminut oletetulla tavalla ja nuorten työttömyys on takuun aikana noussut. Yleinen työttömyyden nousu on varmasti näkynyt myös nuorisotyöttömyyden nousussa, mutta on mahdotonta arvioida, kuinka korkealla nuorisotyöttömyys olisi ilman nuorisotakuuta.

SAMOK katsoo, että yhteisötakuu on tosiasiallisesti vain nuorisotyön leikkaamista ja varoja pois nuorten syrjäytymisen ehkäisystä. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi arvioi, että vuoteen 2017 mennessä nuorisotakuun rahoitus vähenee jopa 96 prosenttia, vaikka nuorisotakuu on hallitusohjelman kärkihanke. SAMOK pitää nuorisotakuun alas ajamista liian ennenaikaisena ja päätöksenä, jolla voi olla arvaamattomia seurauksia. Myös Allianssin mukaan on hämmästyttävää, että etsivää nuorisotyötä ajetaan alas, vaikka se on yksi hallitusohjelmassa esiin nostetuista painopisteistä ja juuri saatu toimimaan koko maassa.

SAMOK on huolissaan nuorten työllistymisestä ja koulutukseen pääsystä. Suomen vaikea taloustilanne ja alas ajettava nuorisotakuu eivät juuri helpota nuorten ahdinkoa koulutuksessa ja työelämässä. Nuorisotyöttömyys tulee kasvamaan ja pitkittymään. Näin nuorten syrjäytyminen uhkaa pahentua entisestään, mikä tulee näkymään isona hintalappuna muun muassa sosiaaliturva- ja terveydenhuoltomenoissa. SAMOK toivoo, että hallitus voisi harkita uudelleen nuorisotakuusta leikkaamista. Myös nuorten aikuisten osaamisohjelman alas ajamisen perumista tulisi harkita, sillä monen 20 – 29 vuotiaan peruskoulutuksen varassa olevan nuoren asema työmarkkinoilla on se kaikkein vaikein asema.

Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet

“Hallinnonalalle osoitetaan yhteensä 237 milj. euroa vuosina 2016—2018 osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeisiin, joita ovat uusien oppimisympäristöjen kehittäminen ja digitaalisten materiaalien lisääminen peruskouluihin, toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, nuorisotakuun uudistaminen yhteisötakuun suuntaan, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen innovaatioiden kaupallistamiseen edistämiseksi, työelämään siirtymisen nopeuttaminen sekä taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen.”

SAMOK kannattaa hallituksen tavoitetta nostaa Suomi kymmenessä vuodessa koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaaksi. On kuitenkin tunnustettava, että tähän tavoitteeseen tuskin päästään jos koulutuksesta leikataan hallituksen esittämällä tavalla. Koulutusorganisaatioilla ei ole leikkausten jälkeen varaa investoida toimintaansa tai ylläpitää henkilökunnan osaamista.

Digitalisaation osalta SAMOK toivoo, että se koskisi peruskoulujen lisäksi toista astetta ja korkeakoulutustakin. Tämä tarkoittaisi mm. sitä, että korkeakoulut olisivat mukana OPH:n kokeilukeskuksen toiminnassa ja että opettajien osaamista kehitettäessä myös ammatilliset opettajakorkeakoulut saisivat osansa siihen varatusta rahoituksesta. Korkeakoulujen digitalisaation arviointi käynnistetään vuoden 2018 alussa. SAMOK olisi kiinnostunut tietämään miten tämä arviointi on suunniteltu tehtäväksi.

Digitalisaatiossa on tärkeää SAMOKin mielestä kehittää myös koko koulutusorganisaation toimintaa. On esimerkiksi varsin olennaista, että opettajien osaamisen lisäksi muutetaan tietohallinnon roolia niin, että se paremmin tukee opetusta. Lisäksi on muutettava johtamistapoja ja resursoitava opetuksen suunnittelua riittävästi. Oppimateriaaleja tulee voida jakaa nykyistä helpommin. On aloitettava rakentava keskustelu eri osapuolien kanssa, jotta jakamisen kulttuuri voidaan jalkauttaa onnistuneesti korkeakouluihin. Koko koulutusjärjestelmässä on syytä panostaa opiskelijoiden valmiuksiin käyttää tietotekniikkaa osana opiskelua. Paremmilla valmiuksilla oppiminen helpottuu. Nämä taidot ovat nykyään myös tärkeitä työelämätaitoja. Vaalikauden aikana on tarkoitus tarkastella korkeakoulujen digitalisaatiota

Työelämään siirtymisen nopeuttamisen keinoissa SAMOK painottaisi oppilaitosten raja-aitojen madaltamista, työuran tilastoinnin muuttamista, työn opinnollistamista, AHOToinnin parantamista ja kelpoisuusvaatimusten päivittämistä.

Opintojen aikainen työssäkäynti on otettava huomioon puhuttaessa opiskelijoiden työuran alkamisesta. Työelämään siirtymisen nopeuttamiseen liittyen on tunnustettava se, että nykyään sen suhteen ollaan hataralla pohjalla. Ei ole olemassa kunnollisia tilastoja opiskelijoiden työssäkäynnistä opintojen aikana. On selvää, että työllisyysaste nousee valmistumisen jälkeen, mutta nouseeko työn arvo yhteiskunnan kannalta riittävästi, jotta voidaan perustella viime vuosina opintoihin tehdyt kiristykset? Opintojen aikaisesta työssäkäynnistä seuraa se, että opiskelija siirtyy työelämään nopeammin ja korkeamman tason tehtäviin kuin ilman työkokemusta. SAMOK katsoo, että opiskelijoiden työssäkäynnistä on tehtävä laaja tutkimus vaalikauden aikana.

Oppilaitosten yhteistyöllä voidaan helpottaa siirtymiä niiden välillä ja siten nopeuttaa valmistumista. Esimerkiksi toisella asteella pitäisi jo voida suorittaa korkeakoulujen opintoja. Verkkotarjonnan avulla pitää tässä yhteydessä madaltaa alueiden välisiä eroja. MOOCit pääsykokeina on hyvä käytänne, mutta niiden kehittäminen vaatii alkupanostusta, johon korkeakouluilla ei leikkausten vuoksi ole varaa. Korkeakoulujen on syytä tehdä valintakokeiden yhteydessä yhteistyötä, jotta esim. sähköisen pääsykokeen vaatiman järjestelmän kehittämisen kustannukset voidaan kattaa yhdessä.

Opiskelijavalintojen uudistamisessa on huomattava, että pelkästään ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun ja lukiosta yliopistoon polut eivät riitä, vaan on myös parannettava ammatillisesta koulutuksesta yliopistoon ja lukiosta ammattikorkeakouluun -koulutuspolkuja. 61 % ammattikorkeakouluun päässeistä on lukiosta valmistuneita, vastaavasti yliopistoon päässeistä 5 %:lla on ammatillinen tutkinto. Ammatillista toista astetta uudistettaessa on pidettävä kiinni yleisestä jatko-opintokelpoisuudesta.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen pitää edelleen panostaa korkeakouluissa. Työ- ja muun kokemuksen opinnollistamisessa on paljon tehtävää. Muualta saatava osaaminen haastaa korkeakoulutusta koko ajan enemmän. On mietittävä, mitä lisäarvoa korkeakoulussa opiskelu tarjoaa verrattuna esimerkiksi verkossa maksutta tarjolla oleviin opintoihin (MOOCit, yms.).

Kelpoisuusvaatimusten tarkastelussa pitää huomioida kandidaatin tutkinnon sijaan kaikki alemmat korkeakoulututkinnot. Tämä varmistaisi sen, että myös ammattikorkeakoulututkinnot ovat mukana kelpoisuuksien tarkastelussa. Kansallinen koulutuksen ja osaamisen viitekehys (NQF) on viimein saatava voimaan nyt, kun kelpoisuuksia muutenkin tarkastellaan. Näin voidaan helpottaa eri tutkintojen vertailua ja madaltaa liikkuvuuden esteitä.

Korkeakoulujen rahoitusta on uudistettu edellisellä vaalikaudella vaikuttavampaan suuntaan. Ammattikorkeakoulujen osalta näyttää siltä, että rahoitusmalli ohjaa oikeaan suuntaan, mutta muutoksen vaikutuksia ei ole vielä arvioitu. Lisäksi SAMOK haluaa esittää huolensa opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausvaikutuksen heikkenemisestä leikkausten myötä. Kun kokonaisuutena ammattikorkeakouluille varattu rahoitus vähenee, tarkoittaa se luonnollisesti myös sitä, että ammattikorkeakoulut eivät pysty nostamaan omaa rahoitustaan parantamalla suoritustaan rahoitusmallin mukaisilla mittareilla. Vaikka on toki totta, että suoriutumalla hyvin mittareilla pystyy parantamaan suhteellista rahoitusosuuttaan, ei tällaisessa tilanteessa yhdelläkään ammattikorkeakoululla ole todellisia mahdollisuuksia lisätä rahoitustaan parantamalla suoriutumistaan.

Korkeakoulujen toiminnan tehostaminen

“Korkeakoulujen toiminnan tehostamisen ja apteekkimaksukompensaation poistamisen kokonaisvaikutus on 105 milj. euroa. Valtiontalouden sopeutus vaalikaudella 2016—2019: opetukseen sisältäen varhaiskasvatuksen sekä perus-, toisen asteen ja korkeakouluopetuksen (-230 milj. euroa). Kustannustason muutoksen perusteella tehtävät indeksikorotukset jäädytetään vuosiksi 2016—2019 laskennallisen rahoitusjärjestelmän ja korkeakoulujen osalta.”

Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta on leikattu 20% jo viime vaalikaudella. Leikkausten seurauksena ammattikorkeakoulut ovat irtisanoneet yli 800 henkilöä ja henkilöstöä on muutenkin vähennetty esimerkiksi eläköitymisen kautta. Leikkausvara on käytetty ja lisäsäästöt osuvat jo kipeästi opetukseen ja TKI-toimintaan, jolloin laatu kyllä kärsii.

Näiden viime hallituskauden leikkausten johdosta toteutetut mittavat monivuotiset säästötoimenpiteet ovat monen ammattikorkeakoulun osalta yhä kesken. Viime vaalikauden leikkausten päälle tulevat nyt uudet leikkaukset ja rahoitusindeksin jäädytys. On kysyttävä että millä rahalla esimerkiksi digitalisaatioon panostetaan riittävästi. Tämän lisäksi olisi panostettava opetuksen laatuun ja tiivistää korkeakoulujen yhteistyötä. Hallitusohjelman tavoitteisiin on kovin hankala päästä supistuvalla rahamäärällä, vaikka tavoitteiden täytyttyä saataisiinkin kustannussäästöjä – vaaditaan investointeja, jotta sinne päästään.

Kärkihankkeiden tarjoama rahoitus ja ammattikorkeakoulujen pääomitus on nähtävä positiivisina, mutta suuruusluokaltaan ne eivät riitä näissä olosuhteissa, jolloin perusrahoitus tosiasiassa supistuu ja vaatimukset toiminnan kehittämiseen ovat suuret.

Opintotukijärjestelmä

“Opintotukijärjestelmän uudistuksen säästötavoitteena on 70 milj. euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 milj. euroa. Opintorahan indeksisidonnaisuudesta luovutaan.”

Opintotukijärjestelmän uudistuksen on kirjattu valtava, 150 miljoonan euron säästö opintotukeen ja opintotuen indeksin poistaminen kokonaan. Tämä tarkoittaa huimaa viidenneksen leikkausta nykyiseen opintotukibudjettiin sekä lisäksi opintotuen reaaliarvon jäämistä reilusti jälkeen jatkossakin. Leikkauksella tavoitellaan säästöjä, mutta toivotaan samalla opintoaikojen lyhentämistä. Tämä säästö tulee vaikuttamaan juuri päinvastoin: toimeentulon järjestäminen on suurin opintoja hidastava tekijä. Päätös tulee pidentämään opintoaikoja ja vähentämään opintotuen käyttäjämääriä entisestään.

Opiskelijat ovat ainut väestönosa Suomessa, joka velvoitetaan nostamaan lainaa tavallisen elämisen turvaamiseksi. Esitys tarkoittaa lainamäärän lisäämistä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että opiskelijat ovat haluttomia käyttämään opintolainaa. Opintolaina koetaan riskiksi, kun valmistumisen jälkeinen työllistyminen on yhä epävarmempaa. Opiskelijat käyvät mieluummin töissä, hankkien lisätuloa ja valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen tarvittavaa työkokemusta. Opintolainan käyttöastetta voidaan nostaa parantamalla riskisuojia sekä luomalla tehokas kannustinjärjestelmä, joka kohdistuu jo opiskeluajalle. Opintolainan tulee olla jatkossakin vapaaehtoinen toimeentulon täydentämisen muoto. Erilaiset pakkolainamallit opintotuessa asettaisivat eriarvoiseen asemaan erilaisista sosioekonomisista taustoista tulevat opiskelijat, kun opiskelijan tai hänen perheensä rahoitusvastuu kasvaisi. Myös siirtyminen toiselta asteelta korkeakoulutuksen piiriin hidastuisi tai jopa vaarantuisi, jos varmuutta toimeentulon turvasta opiskeluajalle ei ole. Haluttomuus ottaa lainaa korreloi vahvasti opiskelijan sosioekonomisen taustan kanssa.

Suomella ei ole varaa koulutuksellisen epätasa-arvon kasvamiseen. Riittävä opintorahapainotteinen opintotuki mahdollistaa kaikkien kouluttautumisen niin korkealle kuin omat kyvyt ja motivaatio sallivat, sosioekonomiseen asemaan katsomatta. Riittävä toimeentulo nopeuttaisi opintojen suorittamista, kun elämän perusedellytysten kattamiseksi ei tarvitsisi tehdä opintojen ohessa töitä.

SAMOK pitää esitettyä muutosta opintorahan indeksisidonnaisuudesta luopumiseksi erittäin haitallisena toimenpiteenä. Opintoraha on tämän muutoksen myötä jälleen ainoa varsinaiseksi toimeentulon muodoksi tarkoitettu tulonsiirto, jonka määrä ei seuraa yleistä kustannuskehitystä. Tämä tarkoittaa vääjäämättä sitä, että opintorahan määrä ei vastaa muutaman vuoden kuluessa yleisten elinkustannusten tasoa.

Opintotuen indeksisidonnaisuuden poistaminen heikentää pidemmällä aikavälillä opintotuen riittävyyttä ja voi vaikuttaa perustuslain 16 §:n 2 momentissa turvattuun mahdollisuuteen saada varattomuudesta huolimatta kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti opetusta, kun yleinen kustannustaso nousee. Ennen nykyistä elokuussa 2014 voimaan tullutta lakia opintorahan riittävyyttä oli tarkoitus turvata kertaluonteisina korotuksina. Nykyisen opintotukilainsäädännön tultua voimaan 1992 ja vuoden 2014 välillä tehtiin yksi kertakorotus, joka oli 15 % vuonna 2009. Samalla aikavälillä opintorahan ostovoima oli pudonnut 43 %. Kertakorotuksilla ei ilmeisestikään pystytä täyttämään kyseistä perustuslain tarkoitusta. Indeksisidonnaisuuden poiston sijaan olisikin syytä harkita indeksin jäädyttämistä siihen asti, että taloudellinen tilanne paranee. Tämä olisi perustuslain 16 §:n 2 momentin hengen mukaista.

Mikäli opintorahan tason annetaan heiketä jatkuvasti, ei opintotuki pysty mahdollistamaan täysipäiväistä opiskelua tulevaisuudessa. Tällöin opiskelijoiden on pakko keskittyä riittävän toimeentulon hankkimiseen opintojen kustannuksella. Tästä seuraa opintoaikojen venymistä ja työurien alun viivästymistä. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 tekemän opiskelijoiden työssäkäyntiä selvittäneen tutkimuksen mukaan vastaajista 74% koki työssäkäynnin olevan välttämätöntä toimeentulon kannalta. Voitaneekin siis perustellusti odottaa työssäkäynnin määrän vain kasvavan jatkossa sitä mukaa, kun opintorahan reaaliarvo heikkenee.

On myös varsin erikoista eriyttää opintoraha muista perustoimeentuloon tarkoitetuista etuuksista poistamalla indeksisidonnaisuus näin pian indeksiin sitomisen jälkeen. On epätasa-arvoistavaa verrata opintorahaa lapsilisään, jonka indeksisidonnaisuutta on myös esitetty poistettavaksi. Toisin kuin lapsilisä, joka on tarkoitettu perustoimeentuloa täydentäväksi tulonsiirroksi takaamaan lapsiperheille mahdollisuus varautua ruokakunnan kasvun aiheuttamiin lisäkuluihin, opintoraha osanaopintotukea on tarkoitettu varsinaiseksi ja pääasialliseksi toimeentulomuodoksi opiskeluajalle. Tästä kertoo myös osaltaan, että esimerkiksi opiskeluaikaista työssäkäyntiä on rajattu niin sanottujen vapaiden tulojen tulorajojen kautta.

SAMOK ei voi hyväksyä esitystä indeksisidonnaisuuden poistosta. SAMOK toivookin, että asian suhteen tehdään vielä pitkällistä harkintaa, ja katsotaan tarkkaan, mitä muita keinoja valtion taloudellisen tilanteen tasapainottamiseen on käytettävissä. Taloudellisesti vaikeina aikoina valtion poliittisella johdolla on käytettävissä lukuisia toimenpiteitä, joilla voidaan väliaikaisesti alentaa valtion menoja talouden tasapainottamiseksi. Näistä yksi käytetyimpiä on indeksien jäädyttäminen. SAMOK vaatii, että indeksin poiston sijaan tarkastellaan muita keinoja hillitä valtion menoja esimerkiksi jäädyttämällä indeksi kunnes talouskasvuun saadaan vauhtia.
Kuntatalous

“Kuntien kustannuksia pyritään vähentämään 1 mrd. eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisella tavoitellaan 3 mrd. euron säästöjä. “

SAMOK on huolissaan kuntien taloudellisesta asemasta ja mahdollisuuksista selviytyä tehtävistään ja velvoitteistaan. Toisaalta kuntien tehtäviä on vuosien saatossa lisätty, mutta toisaalta kunnille ei ole jätetty tarpeeksi aikaa sopeutua muutoksiin ja kehittää toimintaansa samaan tahtiin kuin velvoitteita on vastaavasti lisätty. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen yhden miljardin euron toimenpideohjelmaa antaa mahdollisuuden tarkastella kuntien tehtäviä ja velvoitteita siten, että kunnilla on jatkossa entistä paremmat tiedot, taidot ja resurssit suoriutua tehtävistään.

SAMOK pitää kuitenkin tärkeänä, että tehtäviä ja velvoitteita karsimalla ei tingitä palveluista eikä laadusta. Esimerkiksi opiskeluterveydenhuollossa ongelmana eivät ole olleet kuntien liialliset tehtävät ja velvoitteet, vaan että opiskeluterveydenhuoltoa ei suurimmassa osassa kuntia järjestetä yhtenä kokonaisuutena lain hengen mukaisesti. SAMOK pitää kuitenkin itse opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntöä elintärkeänä, eikä siitä tule leikata. Sen sijaan toivomme, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tuo toivottua parannusta opiskeluterveydenhuollon toimintaan niin kunnissa kuin uusissa sote-alueissa.

SAMOK katsoo myös, että hallituksen pyrkimyksiin vähentää kuntien tehtäviä sopii hyvin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille ja olisi vastaus kuntien heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. SAMOK muistuttaa, että lähtökohtaisesti AMK-opiskelijoilla on muita huonompi terveydenhuolto. Henkilöstömitoitukset toteutuvat opiskeluterveydenhuollossa suosituksiin nähden huonosti. YTHS-mallin kokeilussa on todettu sen soveltuvan hyvin AMK-opiskeluterveydenhuollon toteuttamistavaksi (STM 2013:24). YTHS:n laajennus edellyttäisi valtiolta saatavaa lisärahoitusta noin 6 miljoonaa euroa vuodessa.

SAMOK muistuttaa, että hallituksen on vielä kehitettävä AMK-opiskelijoiden YTHS-terveydenhoitomaksumalli. Sivistysvaliokunnan aloitteesta tehdyssä AMK-lain yhteydessä annetussa eduskunnan lausumassa (134/2014 vp) osoitetaan hallitukselle selkeä tehtävä, joka sillä on vielä tekemättä: “Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii viivytyksettä ehdotuksen, joka perustuslain vaatimukset täyttäen mahdollistaa pakollisen terveydenhoitomaksun keräämisen ammattikorkeakouluopiskelijoilta opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi.” Lausuman tehtävä täyttää pian jo yhden vuoden ja on näin erittäin pahasti myöhässä.

 

SUOMEN OPISKELIJAKUNTIEN LIITTO – SAMOK RY

 

Joonas Peltonen                     Milla Halme

puheenjohtaja                         edunvalvontajohtaja

Lisätietoja asiantuntija Jussi-Pekka Rode, p. 050 389 1015, [email protected]