Lausunto sivistysvaliokunnalle liittyen hallituksen esitykseen 26/2014 vp eduskunnalle ammattikorkeakoululaiksi ja laiksi yliopistolain 49 §:n muuttamisesta

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä seuraavaa:

Yleistä

SAMOK pitää ammattikorkeakoululain uudistamista tarpeellisena ja esitettyjä muutoksia pääosin kannatettavina. Erityisen tyytyväinen SAMOK on esitykseen ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen kokoonpanosta sekä opiskelijakuntaa koskevaan pykälään tehtyihin uudistuksiin. Ammattikorkeakoulun hallinnon modernisoiminen erillisestä ylläpitäjästä luopumisella mahdollistaa SAMOKin näkemyksen ammattikorkeakoulujen kehittymisen palvelemaan alueen ja yhteiskunnan kehitystä entistä paremmin laadukkaan koulutuksen ja vaikuttavan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kautta.

SAMOK kommentoi tässä lausunnossa ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyviä muutoksia. Juuri päättyneellä lausuntokierroksella olemme lausuneet opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksista liittyen opiskelijavalintauudistuksen toisen vaiheen lainsäädäntöön sekä korkeakouluopiskelijoiden opiskelu- ja poissaolo-oikeutta koskeviin säädösmuutoksiin. SAMOK tulee mielellään sivistysvaliokunnan kuultavaksi myös näistä asioista myöhemmin. SAMOKilla ei ole huomautettavaa liittyen lakiin yliopistolain 49 §:n muuttamisesta.

Yksityiskohtaiset kommentit

3 § Ammattikorkeakouluyhteisö

SAMOKin näkee erittäin positiivisena, että vanhan ammattikorkeakoululain terminologiasta ollaan luovuttu ja uudessa laissa puhutaan “ammattikorkeakoulun jäsenten” sijaan “ammattikorkeakouluyhteisöstä”. Vaikka kyseessä on käytännön toiminnan kannalta pieni muutos, niin tämä kuitenkin vahvistaa henkilöstön ja opiskelijoiden osallisuutta ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisessä. Lisäksi on hyvä, että uuden lain myötä myös muun kuin päätoimisen henkilöstön katsotaan kuuluvan ammattikorkeakouluyhteisöön.

4 § Tehtävät

SAMOK pitää hallituksen esityksessä esitettyjä pieniä muutoksia ammattikorkeakoulujen tehtäviin kannatettavina. Ammattikorkeakoulujen tärkein tehtävä on SAMOKin näkemyksen mukaan työelämän asiantuntija- ja esimiestehtäviin valmistava tutkimukseen sekä taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuva koulutus. Yhteiskunnan kehityksen kannalta työelämän kehittämiseen tähtäävä ammattikorkeakoulutus on äärettömän tärkeää.

Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotehtävää uudistetaan hallituksen esityksessä siten, että ammattikorkeakouluilta edellytetään entistä proaktiivisempaa otetta omassa TKI-toiminnassaan. Jatkossa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tavoitteena on olla alueen elinkeinorakennetta uudistavaa. Tämä vahvistaa SAMOKin näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulujen roolia aluekehityksen edistämisessä.

SAMOK näkee ammattikorkeakoulujen tehtäviä koskevan pykälän pienten muutosten selkeyttävän ja vahvistavan ammattikorkeakoulujen roolia asiantuntijoiden kouluttajana ja työelämän kehittäjänä. Tehtävien säilyminen selkeästi erilaisina verrattuna yliopistoihin vahvistaa myös duaalimallia.

5 § Oikeushenkilöasema

SAMOK kannattaa ammattikorkeakoulujen oikeushenkilöasemaksi osakeyhtiötä hallituksen esityksen mukaisesti. Vaihtoehtona osakeyhtiölle ammattikorkeakoulujen oikeushenkilöasemana voisi olla yliopistojen kaltainen julkisoikeudellinen yhteisö tai joku uusi, ammattikorkeakouluille erikseen luotu malli, mutta tämä olisi vaatinut perusteellisen vaikutusarvioinnin tekemisen. SAMOKin näkemyksen mukaan oikeushenkilöaseman säätämisessä tärkeintä on se, että kaikilla ammattikorkeakouluilla on yhtenäinen asema. Tämä poistaa turhia esteitä ammattikorkeakoulujen väliseltä yhteistyöltä ja selkeyttää järjestelmää.

SAMOK pitää kuitenkin tärkeänä, että ammattikorkeakoululaissa säädetään osakeyhtiölakia täydentävästi julkisella rahoituksella toimivien korkeakoulujen ominaispiirteet ja lakisääteiset tehtävät huomioiden. Nämä seikat on hallituksen esityksessä huomioitu SAMOKin näkemyksen mukaan hyvin. Erityisen tärkeää on ammattikorkeakouluyhteisön lakisääteinen edustus ammattikorkeakoulun päätöksenteossa, sekä kielto tuottaa taloudellista etua osakkaille. SAMOK pitää hyvänä, että ammattikorkeakoulun mahdollisesti harjoittaman liiketoiminnan tulee tukea ammattikorkeakoulun tehtävien toteuttamista.

7§ Toimilupa

SAMOK pitää tärkeänä, ettei ammattikorkeakouluosakeyhtiöille voida asettaa osakkaiden toimesta rakenteellista kehittämistä estäviä ehtoja. Ammattikorkeakoulun toiminnan sitominen osakkaiden välisillä sopimuksilla esimerkiksi tietyille paikkakunnille tai toimipisteisiin voisi asettaa ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen kestämättömään asemaan, sillä se poistaisi vaihtoehtoja mahdolliseen tarpeeseen tasapainottaa ammattikorkeakoulun taloutta tai uudistaa koulutusvastuuta. SAMOKin näkemyksen mukaan kaikki ammattikorkeakoulun kehittäminen tulee tehdä koulutuksen ja muiden ammattikorkeakoulun tehtävien laadukkaan toteuttamisen näkökulmasta. SAMOK näkee suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kokonaisuuden kehittämisen kannalta pitkällä tähtäimellä ammattikorkeakoulujen kirjaamisen lakiin yliopistojen tapaan tarpeellisena, mutta toistaiseksi toimilupamenettely on hyvä tapa varmistaa ammattikorkeakoulujen toiminnan taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset.

12 § Opetuksen maksuttomuus

Opetuksen maksuttomuuden turvaaminen korostuu nykytilanteessa, jossa tekniikka kehittyy ennennäkemätöntä vauhtia. SAMOK pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulutuksessa hyödynnetään uusinta teknologiaa, mutta vähintään yhtä tärkeää on turvata kaikkien opiskelijoiden kouluttautumismahdollisuudet. SAMOK on saanut opiskelijakunnista viestiä, että yksittäisissä ammattikorkeakouluissa on tehty suunnitelmia, joissa uusien opiskelijoiden edellytetään hankkivan omat kannettavat tietokoneet opintoja varten. Edellytys kalliiden laitteiden hankkimisesta opintoja varten voi pahimmillaan estää vähävaraisten hakeutumista koulutukseen. Suomalaisten koulutustason nostamisessa kaikkein tärkeintä on turvata riittävät resurssit laadukkaan ja ajanmukaisen koulutuksen järjestämiseen.

14 § Opetussuunnitelmat ja opintojen pituus

SAMOK esittää pykälän opintojen järjestämistä koskevan viimeisen virkkeen “kokopäiväopiskelija” -sanan korvaamista sanalla “opiskelija” tai vaihtoehtoisesti sisällön yhdenmukaistamista yliopistolain 40 §:n kanssa. SAMOKin näkemyksen mukaan “kokopäiväopiskelija” ja yliopistolain mukainen “päätoimisesti opiskellen” eroavat merkitykseltään ja yliopistolain mukainen muotoilu on opiskelijoiden ja joustavien opintopolkujen kehittämisen kannalta parempi.

Erityisen ongelmallinen esitetty muotoilu voi olla ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijoille, sillä he opiskelevat pääsääntöisesti kokoaikaisen työn ohella iltaisin ja viikonloppuisin. Esitetyllä muotoilulla ammattikorkeakoulut eivät olisi SAMOKin tulkinnan mukaan velvoitettuja huolehtimaan monimuoto-opintoina järjestettävien ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opiskelijoiden opintojen järjestämisestä tavoiteajan mukaisesti.

15 § Ammattikorkeakoulun toimielimet

SAMOK pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulun toimielimistä säädetään ammattikorkeakoululaissa osakeyhtiölakia täydentävästi. Erityisesti tutkintolautakunta on sen kaltainen toimielin, että siitä on syytä säätää erikseen. Ilman erityistä asemaa tutkintolautakuntien tehtävät voisivat poiketa ammattikorkeakoulujen välillä toisistaan ja tämä voisi asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan opiskelupaikan perusteella.

16 § Hallituksen tehtävät

Ammattikorkeakoulujen organisaation uudistaminen yhteen hallitukseen siirtymisellä on SAMOKin näkemyksen mukaan suuri ja välttämätön edistysaskel ammattikorkeakoulujen kehittämisessä. SAMOK pitää hallitukselle esitettyjä tehtäviä korkeakoululle luontaisina.

SAMOK pitää ammattikorkeakoulun autonomian turvaamisen kannalta välttämättömänä, että hallituksen tehtäviä ei voida siirtää yhtiökokouksen päätösvaltaan ja että hallituksen ja toimitusjohtajana toimivan rehtorin yleistoimivalta turvataan myös suhteessa yksimielisiin osakkaisiin hallituksen esityksen mukaisesti.

17 § Hallituksen kokoonpano

SAMOK kiittää erityisesti ammattikorkeakouluyhteisön jäsenten kuulumista hallitukseen, sillä ilman opetuksen ja oppimisen asiantuntemusta hallituksen kollektiivinen osaaminen jää puutteelliseksi. SAMOKin näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulujen hallituksissa on oltava laaja ja osaava edustus ammattikorkeakoulun koulutusalojen työelämästä.

Keskustelua herättänyt osakeyhtiön hallituksen jäsenten vahingonkorvausvelvollisuuden kuuluminen myös hallituksen opiskelijajäsenelle ei ole SAMOKin näkemyksen mukaan ongelma. Tahallisuutta ja huolimattomuutta edellyttävä vahingonkorvausvelvollisuus sisältyy myös yliopistolakiin (558/2009) ja opiskelijakuntia koskevaan yhdistyslakiin (503/1989). SAMOK ei näe ainoatakaan syytä minkä perusteella pitäisi olettaa opiskelijoiden toimivan hallituksessa muita jäseniä huolimattomammin, saati tahallisesti ammattikorkeakoulun etua vahingoittaen.

Yliopistojen hallitusten opiskelijajäsenten valinnasta saatujen kokemusten perusteella ammattikorkeakoulujen hallitusten opiskelijajäseniksi valitaan todennäköisesti kokeneita toimijoita, jolloin puhutaan käytännössä opiskelijakuntien hallitusten jäseninä ja puheenjohtajina toimineista henkilöistä. Nämä samat ihmiset ovat olleet vähintään yhdistyslain mukaisessa vahingonkorvausvelvoitteessa toimiessaan opiskelijakunnan johdossa. Lisäksi useilla opiskelijakunnilla on liiketoimintaa, jonka tavallisin muoto on osakeyhtiö.

19 § Tutkintolautakunta

Tutkintolautakunnan tehtäväksi asetetaan ammattikorkeakoululaissa opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittely. Lisäksi tutkintolautakunta voi SAMOKin tulkinnan mukaan käsitellä opiskelijavalintaan ja opiskeluoikeuden menettämiseen liittyviä oikaisuvaatimuksia, sillä ammattikorkeakoululain 57 §:ssä ei eritellä miltä ammattikorkeakoulun toimielimeltä oikaisua vaaditaan. SAMOK näkee tutkintolautakunnan parhaiten sopivana ammattikorkeakoulun toimielimenä oikaisuvaatimusten käsittelyyn, sillä kokoonpanonsa vuoksi siitä löytyy huomattavasti hallitusta syvempi osaaminen ammattikorkeakoulun toiminnasta. SAMOK pitää tärkeänä, että tutkintolautakunnan koko pidetään pienenä, jotta se pystytään kutsumaan koolle nopeasti. Tutkintolautakunnan jäsenillä on toimielimen pienen koon vuoksi perusteltua olla henkilökohtaiset varajäsenet, kuten hallituksen esityksessä on esitetty.

20 § Johtosäännöt ja määräykset

SAMOKin näkemyksen mukaan johtosääntö ja muut vastaavat ammattikorkeakoulun sisäiset määräykset tulisi valmistella yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Pelkästään ammattikorkeakouluyhteisöstä tulevien hallituksen jäsenten osallistuminen päätöksentekoon ei SAMOKin näkemyksen mukaan ole yhteisön osallisuuden kannalta riittävää. SAMOK toivoo, että sivistysvaliokunta harkitsisi ottavansa mietinnössään kantaa tarpeesta valmistella ammattikorkeakoulun sisäisiä sääntöjä ammattikorkeakouluyhteisöä kuullen ja osallistaen.

21 § Hallintomenettely ja julkisuus

SAMOK pitää hallintolain soveltamista ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan toimintaan julkisten hallintotehtävien osalta perusteltuna. Yhdenmukainen sääntely yliopistojen kanssa hallintolain soveltamisen kannalta on tärkeää myös opiskelijoiden ja hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain soveltaminen ammattikorkeakouluihin ja opiskelijakuntiin on kannatettavaa. SAMOKin näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulun toiminnan julkisuudesta on korkeakoulun toiminnan luonteen ja pääasiallisesti julkisen rahoituksen vuoksi syytä säätää osakeyhtiölakia täydentävästi.

41 § Opiskelijakunta

SAMOK pitää ensiarvoisen tärkeänä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluiden laajentamista kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon puutteet ja vallitseva epätasa-arvoisuus yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä on keskeinen peruste YTHS:n palveluiden laajentamiseksi kaikkien ammattikorkeakouluopiskelijoiden käyttöön.

YTHS-mallin kokeilun ohjausryhmän väliraportissa todetaan, että kokeilun tulosten perusteella YTHS-malli soveltuu hyvin ammattikorkeakouluopiskelijoiden käyttöön. Myös opiskelijat ovat olleet palveluihin erittäin tyytyväisiä. Kokeilussa käytössä ollut vapaaehtoinen maksumalli ei toimi, vaan terveydenhoitomaksun tulee olla YTHS-mallin mukaisesti vakuutusluonteinen ja automaattinen. YTHS-mallin etuja ovat kustannustehokkuus, opiskelijoiden terveysongelmien ennaltaehkäiseminen sekä laadukkaiden ja yhdenmukaisten terveyspalveluiden tarjoaminen maan laajuisesti.

YTHS:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille edellyttää opiskeluterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen osallistumisen lisäämistä opiskelijakunnan tehtäviin ja sitä, että jatkossa kaikki tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat kuuluvat opiskelijakuntaan hallituksen esityksen mukaisesti. Opiskelijoiden vakuutusluonteisen terveydenhoitomaksun kerääminen tapahtuu parhaiten opiskelijakuntien kautta, sillä se on tehokas ja toimiva sekä myös ainoa tapa kerätä opiskelijoiden vakuutusluonteinen terveydenhoitomaksu. Opiskelijat maksavat noin 20 prosenttia YTHS:n kustannuksista.

Kun opiskelijat osallistuvat opiskeluterveydenhuollon tehtävien toteuttamiseen osana opiskelijakunnan tehtäviä, he saavat mahdollisuuden osallistua terveydenhuollon kehittämiseen ja päätöksentekoon sen lisäksi, että he myös rahoittavat siitä viidenneksen. Yliopisto-opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä nykyjärjestelyyn, jota ei ilman automaatiojäsenyyttä voida saavuttaa.

Opiskeluterveydenhuoltoon osallistumisen lisäksi automaatiojäsenyydelle on olemassa muitakin perusteita. Automaatiojäsenyys vahvistaisi opiskelijakunnan asemaa kaikkien ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhteisönä samaan tapaan kuin kaikissa muissakin tutkintokoulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Koulutuspolitiikassa on trendinä korostaa kaikkien opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksien edistämistä. Edellisen kerran perus- ja toisen asteen oppilas- ja opiskelijakuntia ja osallisuutta koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin niin sanotun koulurauhalain yhteydessä vuonna 2013. Tämän vuoden puolella osallisuuden puolesta on otettu myös kantaa valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa sekä erityisesti valtioneuvoston demokratiapoliittisessa selonteossa.

Huomionarvoista on se, että ainoina tutkinto-opiskelijoina Suomessa ammattikorkeakouluopiskelijat eivät automaattisesti muodosta opiskelijakuntaa, vaan opiskelijakuntaan kuuluminen edellyttää liittymistä. Ammattikorkeakoulujen osalta opiskelijakunnille esitetty automaatiojäsenyys vahvistaisi opiskelijoiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Siten automaatiojäsenyys olisi luonnollinen jatkumo opiskelijoiden osallisuutta edistävälle kehitykselle.

Opiskelijakunnan tehtävänä on myös valmistaa omalta osaltaan opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Lisäksi opiskelijakunta toimii jäsentensä yhdyssiteenä sekä jäsenten yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyvien pyrkimysten edistäjänä. Opiskelijakunnasta tulee automaatiojäsenyyden myötä entistä yksiselitteisemmin kaikkien ammattikorkeakouluopiskelijoiden etujen valvoja.

Uuden ammattikorkeakoululain myötä ammattikorkeakoulun hallituksen rooli on muuttumassa aiempaa huomattavasti vahvemmaksi, kun ylläpitäjärakenteesta luovutaan ja kaikista ammattikorkeakouluista tulee osakeyhtiöitä. Opiskelijakunnan tehtäväksi on tulossa jäsenen nimittäminen ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallitukseen sekä opintotukilain mukaiseen opintotukilautakuntaan. Tämä muutos merkitsee opiskelijakunnan roolin huomattavaa vahvistumista ammattikorkeakoulun hallinnossa.

Lisäksi automaatiojäsenyys lisää opiskelijakunnan autonomiaa suhteessa ammattikorkeakouluun. Tällä hetkellä opiskelijakunnalle ei ole osoitettu erikseen taloudellisia resursseja lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen, joten ne ovat riippuvaisia ammattikorkeakouluilta saatavista avustuksista. Opiskelijakunta ei kuitenkaan voi päättää rekisteröidyn yhdistyksen tavoin vapaasti omasta toiminnastaan, eikä tämä olisi myöskään tarkoituksenmukaista. Opiskelijakunnan taloudellinen riippumattomuus ammattikorkeakoulusta on tärkeää, jotta se voi olla aidosti itsenäinen ja suoriutua lakisääteisistä velvoitteistaan.

43 § Valtion rahoituksen määräytymisperusteet

SAMOK pitää ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuun siirtämistä kokonaan valtiolle erittäin kannatettavana uudistuksena. Ammattikorkeakoulujen rahoitustason turvaaminen korkeakouluindeksillä on toiminnan laadun kannalta tärkeää. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta ollaan leikkaamassa kaikkiaan noin 20 prosenttia. Tämän vajeen paikkaamiseen indeksikorotusten tekeminen jatkossa ei riitä mitenkään. Korkeakoulutuksen rahoituksen turvaaminen on Suomen tulevan kilpailukyvyn kannalta keskeistä. Samaan aikaan kun Suomessa on tehty massiiviset leikkaukset ammattikorkeakoulujen rahoitukseen ja jäädytetty yliopistoindeksiä, on esimerkiksi Tanskassa osoitettu huomattavaa lisärahoitusta korkeakouluille.

68 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Automaatiojäsenyydelle on olemassa tässä lausunnossakin esitetyt kattavat perusteet. SAMOK näkee, että automaatiojäsenyys voidaan hyväksyä esityksen mukaisesti eikä siinä ole perustuslaillisia ongelmia. Mikäli perustuslakivaliokunta kuitenkin katsoo lausunnossaan, että vain opiskeluterveydenhuollon toteuttamiseen osallistuminen on riittävän painava peruste automaatiojäsenyydelle, voidaan asia ratkaista erillisellä voimaantulo-/siirtymäsäännöksellä.

SAMOKin näkemyksen mukaan hallituksen esityksen siirtymäsäännös, jonka mukaisesti opiskelijakuntien automaatiojäsenyys koskettaisi ainoastaan 1.1.2015 jälkeen aloittaneita opiskelijoita, olisi hyvin ongelmallinen. Esitetyn kaltainen siirtymäsäännös asettaisi merkittäviä haasteita ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämiselle tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Siirtymäsäännöksen johdosta ammattikorkeakouluopiskelijat tulisivat opiskelijakunnan jäseniksi portaittain aloittamisvuosi kerrallaan. Tämä tarkoittaisi opiskeluterveydenhuollon järjestämisen näkökulmasta sitä, että ammattikorkeakouluopiskelijoille olisi pidettävä yllä kahta opiskeluterveydenhuollon järjestelmää noin viiden vuoden ajan 2015 alusta alkaen. Kuntien ja YTHS:n päällekkäinen opiskeluterveydenhuollon järjestäminen ei ole resurssien kannalta järkevää, eikä se hyödytä ketään osapuolta, ei rahoittajia, palvelujen käyttäjiä tai palvelujen järjestäjiä. Päinvastoin se sekavoittaisi tilannetta ja lisäisi kustannuksia. Myös YTHS-kokeilussa kahden järjestelmän päällekkäinen ylläpito on havaittu toimimattomaksi. Uudella voimaantulo-/siirtymäsäännöksellä opiskelijakuntien automaatiojäsenyyttä koskeva kohta (41 §, 2 mom) määrättäisiin tulemaan voimaan yhtä aikaa kaikille opiskelijoille sitten, kun päätökset AMK-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä YTHS:ssä on tehty.

SUOMEN OPISKELIJAKUNTIEN LIITTO – SAMOK RY

Toni Asikainen                                  Jani Hyppänen

puheenjohtaja                                  pääsihteeri

Lisätietoja:                   asiantuntija Mikko Vieltojärvi, 050 389 1014, [email protected]