Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä seuraavaa:
Korkeakoulujen aloituspaikkojen määräaikainen lisäys
Hakijasuman purkamiseksi tehtävään korkeakoulujen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen 3000 uudella aloituspaikalla on varattu rahoitusta kaikkiaan 123 miljoonaa. SAMOKin tietojen mukaan kolmasosa aloituspaikoista ollaan kohdistamassa ammattikorkeakouluihin. Rahoitukseen varatusta 123 miljoonasta arviolta 40 % menee opintotukeen, joten laskennallinen lisärahoitus korkeakouluille on n. 74 miljoonaa.
SAMOKin tiedossa ei ole tarkempaa tietoja rahoituksen jakautumisesta korkeakoulusektoreiden välillä, mutta perustutkintojen pituudet huomioiden on oletettavaa, ettei rahoitus jakaudu suoraan aloituspaikkojen suhteen (⅓ osa ammattikorkeakouluille ja ⅔ osaa yliopistoille). Opintojen tavoiteaikaan suhteutettuna aloituspaikkojen lisäys tuo ammattikorkeakouluihin laskennalliset 3500 ja yliopistoihin 10000 uutta “opiskelijatyövuotta”. Näin laskien ammattikorkeakoulujen osuus aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen varatusta 74 miljoonasta olisi n. 26 prosenttia, eli reilut 19 miljoonaa. Opiskelijakohtaiseksi yksikköhinnaksi muodostuu siis noin 5500 euroa vuodessa. Opetushallituksen vuoden 2013 vahvistettu ammattikorkeakoulujen keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta oli 7771,56 euroa.
Ammattikorkeakoulujen osalta aloituspaikkojen lisäyksiä on suunniteltu kohdistettavaksi erityisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, jonka koulutus on hieman keskimääräistä kalliimpaa (yksikköhinta 2013 8167,71 €). Aloituspaikkojen lisäämiseen varattu rahoitus riittää siis kattamaan noin 70 % koulutuksen todellisista kustannuksista. Näin ollen aloituspaikkojen määräaikainen lisäys on SAMOKin näkemyksen mukaan tosiasiallisesti leikkaus koulutuksen laadusta.
Ammattikorkeakoulujen talous on ajettu rahoitusleikkausten ja indeksijäädytysten myötä niin tiukoille, että ammattikorkeakoulut tulevat todennäköisesti olemaan valmiita lisäämään aloituspaikkoja päätettyä enemmänkin. Tällä aikataululla rahoitusmalliin ei voida lisätä uusia laadullisia mittareita, mutta SAMOK pitää tärkeänä, että sivistysvaliokunta edellyttäisi opetus- ja kulttuuriministeriötä seuraamaan esimerkiksi ammattikorkeakoulujen opettaja-opiskelijasuhteen kehittymistä. SAMOK on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei ammattikorkeakoulujen opettaja-opiskelijasuhteen kehittymistä arvioida enää valtion talousarviossa.
Ammattikorkeakouluilta vähennettiin koulutustarve-ennakointien tietojen perusteella kaikkiaan reilut 2000 aloituspaikkaa vuonna 2013. Päätös herätti aikoinaan suurta kritiikkiä, vaikkakin SAMOK piti sitä välttämättömänä toimenpiteenä koulutuksen laadun turvaamiseksi ammattikorkeakouluille asetettujen massiivisten rahoitusleikkausten myötä. SAMOK hämmästelee, että mitä sellaista uutta tietoa päätöksen tueksi on ilmaantunut vuoden aikana, jota ei tiedetty kun aloituspaikkojen leikkauksista päätettiin.
Ympärivuotinen opiskelu
SAMOK suhtautuu positiivisesti ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseen. Kesäopintojen tarjonta vaihtelee eri ammattikorkeakoulujen ja koulutusalojen välillä huomattavasti. Osassa ammattikorkeakouluista kesäopintojen tarjonta on jo nyt hyvällä mallilla, mutta koko järjestelmän tasolla kehittämistarvetta on vielä huomattavasti. Kesäopintotarjonnan kehittämisessä ensiarvoisen tärkeää on huolehtia siitä, että kesällä voi suorittaa myös pakollisia opintojaksoja. Tällä hetkellä kesäopintotarjonta on liiaksi tutkintoon sisällytettävien vapaavalintaisten opintojaksojen varassa.
Erityisesti ne opiskelijat, jotka eivät onnistu saamaan kesätöitä voisivat nopeuttaa valmistumistaan kattavan kesäopintotarjonnan avulla. Kesälukukaudesta ei SAMOKin näkemyksen mukaan tule tehdä missään nimessä kaikille pakollista, sillä kesätöistä saatavilla tuloilla on huomattava merkitys opiskelijoiden toimeentuloon.
Kesäopintotarjonnan kehittäminen voidaan aloittaa lisäämällä tenttimismahdollisuuksia kesäkuukausille. Lisäksi erilaisten ajasta ja paikasta riippumattomien verkkokurssien kehittäminen ja tarjonnan lisääminen mahdollistaa opintojen edistämisen myös kesäisin. Ammattikorkeakoulujen osalta on tärkeää, että opiskelijat voivat suorittaa myös tutkintoon kuuluvia harjoitteluja ja saada ohjausta opinnäytetyöhön myös kesäkuukausina.
Korkeakouluindeksin puolittaminen
SAMOK on huolissaan korkeakouluindeksin puolittamisen vaikutuksista ammattikorkeakoulujen toiminnan laatuun. Ammattikorkeakoulujen rahoitusleikkaukset nousevat hallitusohjelmassa sovittujen menosäästöjen ja jatkuvien indeksijäädytysten myötä noin viidesosaan kokonaisrahoituksesta. Näin massiivinen koulutuksesta leikkaaminen on äärimmäisen lyhytnäköistä politiikkaa, joka heikentää talouskasvua tulevaisuudessa. Esimerkiksi Tanskassa korkeakoulutukseen on tehty huomattavia lisäpanostuksia tiukasta taloudellista tilanteesta huolimatta. Samaan aikaan Suomessa koulutussektori on yksi suurimmista kärsijöistä valtiontalouden sopeuttamisessa.
Opintorahan ja asumislisän saaminen toiseen samantasoiseen tutkintoon korkea-asteella
Toisen samantasoisen tutkinnon suorittamista korkea-asteella ei tueta 1.8.2015 lähtien, jolloin opintoraha ja asumislisä poistuu näiden opiskelijoiden osalta. SAMOK on erittäin huolestunut kehityksestä, jossa kouluttautumista ja alanvaihtoa vaikeutetaan. Valintauudistuksessa opiskelupaikan vastaanottaneiden ja tutkinnon suorittaneiden uuden opiskelupaikan hakemista vaikeutetaan ilman opiskelupaikkaa olevien kiintiöillä ja nyt tutkinnon suorittaneilta alanvaihtajilta ollaan poistamassa oikeus opintotukeen. SAMOKin näkemyksen mukaan opintotuen poistamista toiseen samantasoiseen tutkintoon tulisi arvioida perustuslain 16 §:n turvaamien sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen kautta.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen ei enää takaa koulutusta vastaavan työpaikan saamista. Mitä nuorisotakuun piirissä oleville alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille on tarkoitus tarjota, mikäli työtä ei löydy ja uudelleenkouluttautuminen ei ole mahdollista opintotuen muutosten jälkeen?
Tämä toimenpide satuttaa erityisesti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita, sillä yliopistot eivät kaikilla aloilla hyväksy ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita suoraan maisterivaiheeseen, vaan opinnot on aloitettava uudestaan ensimmäisen syklin tutkinnon tasolta. Tämä muodostaa esteen elinikäiselle oppimiselle ja on sen takia vahingollinen yksilöiden lisäksi yhteiskunnalle.
YTHS:n vuokratuen lakkauttamispäätös
Hallitus päätti kehysriihessä lakkauttaa OKM:n vuokratuen YTHS:lle 2015 alusta. Tuki on vuositasolla noin 4,1, miljoonaa ja se muodostaa noin 10 % YTHS:n rahoituksesta. On selvää, että päätös lakkauttaa näin suuri osa YTHS:n rahoituksesta yhdellä kertaa heikentää YTHS:n toimintaedellytyksiä. Kela voi sairausvakuutuslain mukaan korvata enintään 63 % YTHS:n kokonaisrahoituksesta. YTHS:n budjetin pienentyessä myös Kelan rahoitus vähenisi, jolloin YTHS:n rahoitus pienenisi todellisuudessa huomattavasti neljää miljoonaa enemmän. SAMOKin näkemyksen mukaan vuokratuen lakkauttamispäätös onkin peruttava, tai vähintäänkin rahoituksen vähentäminen on jaksotettava useammalle vuodelle.
Nykyisellään vuokratuen lakkauttamispäätös johtaisi siihen, että YTHS:n olisi luultavasti sopeutettava toimintaansa ja myös opiskelijoiden ja kuntien maksuosuuksia olisi todennäköisesti nostettava. SAMOK toivoo päätöksen vakavaa uudelleen punnintaa, koska yhden yhteiskunnallisesti näin hyödyllisen toimijan näin suuren osan rahoituksesta poistaminen on kohtuutonta eikä se ole järkevää.
YTHS:n laajentamispäätös edelleen välttämätön
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-mallin kokeilu on ollut käynnissä 2011 syksystä alkaen. STM:n koordinoiman kokeilun ohjausryhmän väliraportin mukaan tulokset kokeilusta osoittavat, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) soveltuu hyvin ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistavaksi. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, johon YTHS erityisesti panostaa, säästää valtion kuluja tulevaisuudessa, jotka kalliimmista sosiaali- ja erityissairaanhoidon palveluista sekä työkyvyttömyyseläkkeistä koituisi. Laadukkaat opiskeluterveydenhuollon palvelut pitävät yllä ja edistävät opiskelijoiden opiskelukykyä. Hyvä opiskelukyky ennakoi hyvää työkykyä. Ammattikorkeakoululaki on lähtenyt käsittelyyn ja lakipohjassa oleva automaatiojäsenyys mahdollistaa YTHS-maksun keräämisen. Nämä seikat huomioon ottaen SAMOK ei voi ymmärtää hallituksen päätöstä olla varaamatta rahoja YTHS:n laajentamiseen kehysriihessä. Rahoituksen tarve valtiota on noin 15 miljoonaa euroa vuositasolla.
Tilanne on vielä mahdollista korjata ja laittaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto kuntoon vielä tällä hallituskaudella ja varata rahat YTHS:n laajentamiseen syksyn budjettiriihessä. YTHS on asiantuntevin ja kustannustehokas opiskeluterveydenhuollon järjestäjä. YTHS:n laajentaminen on erittäin hyödyllinen investointi tulevaisuuteen.
Opiskelija-asuntoyhteisöjen tonttivuokra-avustusten lakkauttamispäätös
Hallitus päätti kehysriihessä lakkauttaa valtion budjetissa vuosittain varatun avustusluontoisen määrärahan opiskelija-asuntoyhteisöjen vuokrakustannusten korvaamiseen. Määrärahaa on saanut käyttää avustuksen maksamiseen opiskelija-asuntotarkoitukseen luovutettujen valtion maa-alueiden vuokrakustannusten korvaamiseen silloin, kun kiinteistöjä käytetään lähinnä opintotuen asumislisään tai asumistukeen oikeutettujen opiskelijoiden asumiseen edellyttäen, että asianomainen kunta tukee opiskelija-asumista vastaavalla määrällä. Vuodelle 2014 budjettimääräraha on ollut 1 757 000 euroa.
Tonttivuokra-avustus on kohdistunut erittäin voimakkaasti korkean tonttikustannustason pääkaupunkiseudulle, arviolta jopa 80 prosenttisesti. Mikäli valtion ja kaupunkien tonttivuokra-avustukset poistuvat, pääkaupunkiseudun opiskelija-asuntokohteisiin kohdistuu pelkän avustuksen lakkauttamisen takia 4-5 prosentin vuokrankorotuspaine. Tilanne on samankaltainen ainakin Lappeenrannassa, Rovaniemellä ja Vaasassa.
Opiskelijoiden toimeentulossa suurin yksittäinen kustannuserä ja syy opintojen ohella työskentelyyn on korkeat asuinkustannukset. Jälkeen jääneellä opintotuen asumislisällä ei kohonneita vuokria pystytä maksamaan. Asumislisän enimmäisvuokraraja 252 euroa kuukaudessa täyttyy jo nyt valtaosalla näistä opiskelijoista, joten vuokrankorotukset täytyy rahoittaa muilla keinoin, pääasiassa opintojen ohella työskentelyllä
Kasvupanostukset
SAMOK pitää yliopistoille suunnattua lisäpääomitusta hyvänä asiana. Vastaavaa rahoituskannustinta olisi kaivattu kipeästi myös ammattikorkeakouluille. Nyt valtio on varannut ainoastaan 50 miljoonan kertaerän uusien osakeyhtiömuotoisten ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen. Kasvupakettiin varatusta 600 miljoonasta osa olisi järkevää varata ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen tai erilaisiin pk-yrityksiä ja aluekehitystä palveleviin tki-hankkeisiin kilpailtavaksi.
Ammattikorkeakoulu-uudistus
SAMOK pitää ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämisen kannalta perusrahoituksen siirtoa valtiolle ja itsenäisen oikeushenkilöaseman antamista äärimmäisen tärkeinä uudistuksina. SAMOK on tyytyväinen siihen, että uudistuksen yhteydessä on huomioitu ammattikorkeakoulujen uuden verotuksellisen aseman vaikutukset rahoitukseen. Kustannustason nousun kompensoiminen korkeakouluindeksillä on ammattikorkeakoulujen toiminnan vakauden ja ennustettavuuden kannalta erittäin tärkeää. Indeksistä ei tosin ole juurikaan iloa, mikäli se jäädytetään tai puolitetaan vuodesta toiseen. SAMOK on lausunut ammattikorkeakoulu-uudistuksesta tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriölle 21.11.2013. https://samok.fi/2013/11/21/samokin-lausunto-ammattikorkeakoulu-uudistukseen-liittyvasta-luonnoksesta-hallituksen-esitykseksi-ammattikorkeakoululaiksi/
Opintorahan indeksikorotuksen leikkaus
Valtioneuvoston kehysriihen päätöksen mukaan KEL- ja TyEL-sidonnaiset indeksikorotukset tehdään vuonna 2015 pääsääntöisesti 0,4 % suuruisena.Opintoraha kuuluu näiden indeksien piiriin. SAMOK pitää valitettavana muutoinkin jälkeenjääneen opintotuen ostovoiman heikentämistä.
SUOMEN OPISKELIJAKUNTIEN LIITTO – SAMOK RY
Toni Asikainen Jani Hyppänen
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja:
Asiantuntija Mikko Vieltojärvi, 050 389 1014, [email protected]
Asiantuntija Antti Hallia, 050 389 1011, [email protected]
Asiantuntija Jussi-Pekka Rode, 050 389 1015, [email protected]