Aloitin omat opintoni ammattikorkeakoulussa vuonna 2023. Neljännen vuoden tuotantotekniikan ja -talouden opiskelijana olen ehtinyt nähdä opiskelijaelämää monesta kulmasta. Samalla olen huomannut, kuinka valtava merkitys ammattikorkeakouluilla on Suomelle ja kuinka vähän tästä merkityksestä välillä puhutaan. Ammattikorkeakouluista puhutaan usein suhteessa yliopistoihin. Keskustelu kääntyy helposti siihen, kumpi on arvostetumpi, kumpi tuottaa enemmän tutkimusta tai miten AMK-tutkinto vertautuu yliopistotutkintoon. Minusta meidän pitäisi päästä tästä asetelmasta eteenpäin. Ammattikorkeakoulu ei ole yliopiston välimuoto. Se on suomalaisen korkeakoulujärjestelmän toinen puoli, jolla on oma tehtävänsä ja omat vahvuutensa. Juuri nyt onkin hyvä hetki kysyä, mikä tämä tehtävä on tulevaisuudessa.

Suomessa puhutaan paljon talouskasvusta, tuottavuudesta, osaajapulasta ja kilpailukyvystä. Kaikki nämä keskustelut johtavat lopulta samaan asiaan: ihmisiin ja heidän osaamiseensa. Ammattikorkeakouluista valmistuu sairaanhoitajia, insinöörejä, tradenomeja, sosionomeja, kulttuurialan ammattilaisia ja lukemattomia muita osaajia, jotka työskentelevät yrityksissä, kunnissa, hyvinvointialueilla, järjestöissä ja yrittäjinä ympäri Suomea. AMK-koulutuksen merkitys ei kuitenkaan rajoitu tutkintotodistukseen. Opintojen aikana tehdään projekteja, harjoitteluita ja opinnäytetöitä, ratkaistaan oikeita työelämän ongelmia ja rakennetaan yhteistyötä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Tätä meidän pitäisi osata sanoittaa paremmin. Ammattikorkeakoulu ei ainoastaan valmista opiskelijaa työelämään, vaan on jo itsessään osa työelämää ja yhteiskunnan kehittämistä. Tämä on mielestäni yksi AMK-koulutuksen suurimmista vahvuuksista.

Minusta meidän ei pitäisi joutua käyttämään resurssejamme sen todistamiseen, että ammattikorkeakoulut ovat arvokkaita. Sen sijaan meidän pitäisi puhua enemmän siitä, mitä ammattikorkeakoulut voivat parhaimmillaan olla. Tulevaisuuden ammattikorkeakoulu on paikka, jossa opiskelija saa laadukkaan maksuttoman koulutuksen ja valmiudet muuttuvaan työelämään, jossa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta näkyy konkreettisesti alueiden ja yritysten arjessa ja jossa kansainväliset opiskelijat nähdään tulevaisuuden osaajina. Sen pitää myös olla paikka, jossa osaamista voi kehittää läpi työuran. YAMK-koulutuksen ja muun jatkuvan oppimisen merkitys tulee kasvamaan, kun työelämä muuttuu yhä nopeammin.

Kaiken tämän keskellä pitää kuitenkin muistaa opiskelija. Tulevaisuuden korkeakoulupolitiikkaa ei voida tehdä vain virkamiesten, poliitikkojen, korkeakoulujen johdon tai työnantajien näkökulmasta. Siinä pitää kuulua myös opiskelijan ääni. Tässä SAMOKilla on tärkeä rooli. SAMOKin pitää olla rohkea vaikuttaja, joka ei vain reagoi siihen, mitä korkeakoulupolitiikassa tapahtuu, vaan myös itse avaa keskustelua siitä, millaista ammattikorkeakoulutusta ja korkeakouluopiskelijuutta Suomi tarvitsee tulevaisuudessa. Samalla meidän on pidettävä huolta siitä, että opiskelijakunnat pääsevät tähän keskusteluun mukaan. Valtakunnallista vaikuttamista ei voi tehdä opiskelijakuntien ohi, vaan sen pitää rakentua niiden kokemuksista ja näkemyksistä.

Olen itse saanut ammattikorkeakoulusta paljon enemmän kuin mahdollisuuden tutkintoon. Olen saanut osaamista, ystäviä, kokemuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa, joita en olisi muualla saanut. Siksi haluan olla rakentamassa ammattikorkeakouluille tulevaisuutta, jossa niiden merkitys tunnistetaan ja jossa opiskelijat voivat olla aidosti ylpeitä omasta koulutuksestaan.

Ammattikorkeakoulujen seuraava luku kirjoitetaan nyt. Kysymys ei ole siitä, olemmeko mukana sen kirjoittamisessa. Kysymys on siitä, uskallammeko kirjoittaa sen itse.

Kirjoittaja: Atte Mannila, ehdokas SAMOKin puheenjohtajaksi vuodelle 2027.