SAMOKin strategian 2025 – 2028 arvojen joukossa ovat mm. avoimuus ja opiskelijalähtöisyys. Molemmat ovat mielestäni meidän kaltaisellemme opiskelijajärjestölle aivan toiminnan ydintä, sillä ne toteutuessaan takaavat jäsenistön vaikutusmahdollisuudet ja demokraattisen päätöksenteon. Niiden toteuttaminen vaatii kuitenkin resursointia, oikeita toimintatapoja ja pyrkimyksen moniääniseen keskusteluun.

Avoimuus edellyttää mm. valmiutta keskusteluihin ja viestinnän onnistumista. On siis oltava valmis kuulemaan myös poikkeavia näkökantoja ja suhtautua niihin kunnioittavasti. Viestinnän onnistuminen on tärkeää, jotta vastaanottajat ymmärtävät sanomamme. Jos olisimme laiskoja avoimuuden suhteen, voisimme vain jakaa jäsenistölle vaikkapa visiotyöhön liittyviä dokumentteja ja todeta että tämä riittää. Varsinkin näin alkuvuodesta kun jäsenjärjestöissä on paljon uusia luottamustoimijoita, tämä johtaisi siihen että viestimme menisi monelta ohi. Onkin olennaista avata asioita laajemmin vastaanottajille.

Turvallisemman tilan periaatteilla, Code of Conductilla ja häirintäyhdyshenkilötoiminnalla pyrimme varmistamaan että keskusteluissa toimitaan kunnioittavasti ja että mahdollisimman moni näkökulma tulee kuultua.

Pyrimme hyvin monella tavalla avaamaan eri aiheita jäsenistöllemme. Järjestämme näin alkuvuodesta Lähtölaukaus-risteilyllä ja verkossa monia koulutuksia ja keskusteluja eri aiheisiin liittyen. Pyrimme myös muussa viestinnässämme avaamaan asioita, jotta ne ovat ymmärrettäviä.

Osallisuus on opiskelijalähtöisyyden muodossa SAMOKin toiminnan keskiössä ja oikeastaan liiton olemassaolon tarkoitus. Opiskelijalähtöisyydellä on osittain samoja vaatimuksia kuin avoimuudella. On asettauduttava alttiiksi keskustelulle ja eri näkökannoille. Lisäksi viestinnän onnnistuminen on keskeistä, sillä osallisuus on mahdollista vasta kun ihmiset pystyvät vaikuttamaan asioihin. Ja vaikuttaminen edellyttää ymmärtämistä. Jos haluaisimme SAMOKissa tehdä vain ns. minimisuorituksen, toteaisimme että jäsenistön vaikuttaminen liittokokouksen lausuntokierroksella ja itse liittokokouksessa täyttää opiskelijalähtöisyyden määritelmän. Tietysti tämä ei toimi, sillä usein asiat vaativat laajaa ja perusteellista keskustelua mennäkseen läpi liittokokouksessa. Onkin myös liiton etu, että opiskelijalähtöisyys toteutuu.

Ideaalitilanteessa siis opiskelijat voivat osallistua toimintaan ja vaikuttaa siihen monessa eri kohdassa ja monella eri tavalla. Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä pääse osallistumaan eri koulutuksiin tai keskustelutilaisuuksiin, tieto ei välttämättä saavuta kaikkia olennaisia toimijoita jäsenjärjestöjen keskuudessa, tai aikataulut risteävät siten että vaikkapa kyselyihin vastaaminen ei onnistu.

Pyrimmekin tarjoamaan monia eri tapoja osallistumiselle. Näitä ovat mm. liiton hallituksessa toimiminen, tapahtumat, koulutukset, jo aiemmin mainittu lausuntokierros, erilaiset kyselyt, kummiopiskelijakuntatoiminta, verkostotapaamiset eri aiheista, toimikunnat, Slack-keskustelualusta, ja liittokokous.

Aina toki löytyy parantamisen varaa, mutta pyrimme kuitenkin SAMOKissa parantamaan toimintaamme jatkuvasti.

Kirjottaja: SAMOKin toiminnanjohtaja Vellu Taskila