Suomalainen yhteiskunta on rakentunut lupaukselle siitä, että kouluttautuminen takaa työllistymisen ja vakaan tulevaisuuden. Juuri julkaistun Nuorisobarometrin 2025 tulokset kuitenkin osoittavat, että tämä lupaus on petetty. Kun 70 prosenttia nuorista kokee jatkuvaa painetta työllistymisestä, ei nuorten tulevaisuus näytä enää valoisalta. Nuorten usko tulevaisuuteen horjuu pahasti.

Yli puolet nuorista kokevat paineita korkeakoulutuksesta. Nykyinen järjestelmä luo nuorille paineita onnistua alan valinnassa heti ensi yrittämällä. Vastaanotettu opiskelupaikka tarkoittaa ensikertalaisuuden menettämistä, vaikka opiskeluala ilmenisi itselle epäsopivaksi heti opintojen aloittamisen jälkeen. Yhteiskunta sekä työelämä muuttuvat jatkuvasti, joten on kohtuutonta odottaa, että nuori valitsee ensimmäisellä yrittämällä alan, jossa haluaa ja voi työllistyä loppuelämän. Huoli tulevaisuudesta voi kuitenkin painostaa nuorta ottamaan vastaan opiskelupaikan, joka ei olisi hänen ensisijainen valintansa. Opiskelupaikan vastaantottamatta jättäminen voi johtaa siihen, että nuori menettää oikeutensa työttömyysturvaan tai toimeentulotuen perusosaa alennetaan. On välttämätöntä, että opiskelijavalintaa ja sosiaaliturvaa kehitetään suuntaan, jossa nuoret voivat tehdä myös virheitä ja yrittää uudelleen.

“Opiskelijoiden jo valmiiksi kasvaviin paineisiin ja yhteiskunnan vaatimuksiin yhtenä ratkaisuna olisi mahdollistaa ensikertalaisuuden säilyttäminen 60 opintopisteeseen asti, joka helpottaisi paineita alanvalinnasta”, kommentoi SAMOKin puheenjohtaja Helena Maijanen.

Nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen lähtee rakenteista, jotka tuottavat yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja kannustavat kokeilemaan. Samanaikaisesti on välttämätöntä tehdä toimenpiteitä, jotka eivät heikennä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Siksi on panostettava siihen, että opiskeluajan voi tosiasiallisesti käyttää opiskeluun. Työskentely opintojen ohella voi pahimmillaan hidastaa opintojen etenemistä ja lisätä kuormitusta, mikäli opiskelijalla ei ole riittävästi aikaa palautumiseen. Oikeus päätoimiseen opiskeluun ei voi olla kiinni opiskelijan taloudellisesta taustasta.

“Ei ole valitettavasti yllättävää, että nuoret kokevat kohtuuttomia paineita kun elämme ennenäkemättömän poikkeuksellista aikaa ja murrosta yhteiskunnassa, jota aikaisemmat sukupolvet eivät ole kokeneet. Aika jossa elämme, vaatii luovia ratkaisuja ja ennen kaikkea panostusta koulutukseen. Koulutus takaa turvaa ja väyliä vakaaseen tulevaisuuteen”, muistuttaa SAMOKin puheenjohtaja Helena Maijanen.

Positiivista kuitenkin on se, että 81 prosenttia nuorista haluavat suorittaa korkeakoulututkinnon ja 70 prosenttia heistä uskovat myös saavuttavansa haluamansa koulutustason. Yhteiskunnan vastuulla on luoda puitteet tämän halun mahdollistamiseksi. Näissä puitteissa avainasemassa on laadukas koulutus, hyvä toimeentulo sekä saavutettava työelämä. SAMOK näkee, että koulutukseen tulisi panostaa riittävällä perusrahoituksella, harjoitteluita tulisi tukea harjoitteluseteleillä, sekä opiskelijat voitaisiin ottaa yleistuen kokeilun piiriin.

“Nuoruuden ja erityisesti opiskeluaikojen tulisi toimia ajankohtina, jolloin voi etsiä itseään, kokeilla ja tutkia asioita esimerkiksi löytää yhteisöjä ja verkostoja erilaisten järjestöjen kautta. Tämä kuitenkin vaatii panostusta toimeentuloon ja joustoa opiskeluiden vaatimuksiin”, visioi SAMOKin puheenjohtaja Helena Maijanen

Lisätietoja:
Helena Maijanen, puheenjohtaja
puh. 050 389 1000
[email protected]