Opintojen ja työssäkäynnin yhdistäminen sekä haasteet harjoitteluihin liittyen ovat yleisiä huolenaiheita opiskelijoiden keskuudessa.

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK on toistuvasti nostanut esiin, että monet opiskelijat joutuvat työskentelemään opintojensa ohella heikon toimeentulon vuoksi. Samat teemat nousevat esille myös tänään julkaistussa Suomen Sairaanhoitajien opiskelijakyselyn tuloksissa. Kyselystä selviää, että sairaanhoitajaopiskelijoiden keskuudessa yli 90 prosenttia tekee töitä opintojensa aikana. Tämä määrä on hälyttävä. Vastaavasti kaikista AMK-opiskelijoista SAMOKin keväällä tekemän kyselyn mukaan noin 52 prosenttia kertoi käyvänsä töissä opintojensa ohella.

Opintotuen tulorajojen nostaminen ja opintotuen heikentäminen sekä muut toimeentulon heikennykset ovat aiheuttaneet sen, että yhä useampi opiskelija joutuu tekemään töitä opintojen ohella selvitäkseen välttämättömistä kuluista. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT 2024) mukaan yli 30 prosenttia vastanneista AMK-opiskelijoista ilmoitti pelänneensä ruoan loppuvan rahanpuutteen vuoksi viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana.

“Ei ihme, että opiskelijat ovat uupuneita, kun täysipäiväisen opiskelun rinnalla pitää tehdä palkkatöitä leipänsä saamiseksi. Jatkuva työn ja opintojen yhdistäminen lisää opiskelijoiden psyykkistä kuormitusta”, sanoo SAMOKin puheenjohtaja Lauri Kujala.

Toinen tärkeä näkökulma, joka sairaanhoitajaopiskelijoiden vastauksista käy ilmi, on harjoitteluiden saatavuus, saavutettavuus ja laatu. Suurin osa sai aina tai usein opintojakson tavoitteita vastaavan harjoittelupaikan, mutta käytännön harjoittelujakso korvattiin muulla tavoin joka neljännellä opiskelijalla. Joka viides joutui ottamaan harjoittelupaikan koti- tai opiskelupaikkakunnan ulkopuolelta, koska harjoittelupaikkaa ei saanut muualta.

“Tälläkään hetkellä osa opiskelijoista ei voi suorittaa opintojakson tavoitteita vastaavaa harjoittelua, josta herää kysymys, millaisilla valmiuksilla nämä opiskelijat valmistuvat? Osa opiskelijoista joutuu lähtemään myös harjoitteluun toiselle paikkakunnalle, josta usein aiheutuu opiskelijalle huomattavia lisäkustannuksia. “ toteaa Lauri Kujala.

Sairaanhoitajaopiskelijoiden näkökulmasta harjoittelun aikana työssäkäynti on erityisen haastavaa työn luonteen vuoksi. Palkallista harjoittelua tukee se, että sairaanhoitajat saattavat useinkin tehdä samaa työtä palkallisena kuin missä he ovat harjoittelussa. Harjoittelut ovat keskeinen osa opiskelijan oppimista ja ammatillista kehitystä, mutta harjoittelu ei saa olla keino korvata palkallista työvoimaa. Palkallinen harjoittelu auttaa opiskelijan taloudellista ahdinkoa ja takaa paremman keskittymisen harjoitteluun ja mahdollistaa opintojen suorittamisen tavoiteajassa. Eurobarometri 2023 -tutkimuksen mukaan 53 prosenttia suomalaisista ei saanut viimeisimmästä harjoittelustaan palkkaa tai rahallista korvausta. SAMOK vaatiikin palkattomien harjoitteluiden kieltämistä kaikilla aloilla.

Lisätiedot:

Lauri Kujala
Hallituksen puheenjohtaja
[email protected]
050 389 1000