Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä seuraavaa:

Tiivistelmä

Tavoitetila

• SAMOK kannattaa tavoitetta väestön osaamistason nostamisesta ja elinikäisen oppimisen edistämisestä.
• SAMOK pitää tärkeänä, että uusia erikoistumiskoulutuksia syntyy kaikille aloille ja niiden tarjonta on alueellisesti kattavaa.
• SAMOK katsoo, että erikoistumiskoulutusten kustannukset opiskelijalle tulisi pitää mahdollisimman edullisina, jotta koulutuksen hinta ei nousisi merkittäväksi osallistumisen esteeksi.

Monipuolistetaan ja jäsennetään korkeakoulujen tarjontaa korkeakouludiplomeilla

• SAMOK ei kannata uudenlaisten tutkintotyyppien luomista osaksi korkeakoulujärjestelmää, mikäli niille ei pystytä osoittamaan selkeää työelämätarvetta.
• SAMOK pitää välttämättömänä, että mikäli kokeilu päätetään aloittaa, se toteutetaan erillisrahoituksen turvin.
• SAMOK näkee kokeilun aloittamiselle suunnitellun aikataulun epärealistisen kunnianhimoisena

Tutkintorakenteen joustavuutta lisätään

• SAMOK pitää tutkintorakenteen joustavuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä erittäin tärkeinä opintoaikojen lyhentämisessä.
• SAMOK pitää yhdenmukaisten siirtymäkriteerien määrittelemistä välttämättömänä, mikäli opiskelijavalintauudistuksessa vaikeutetaan opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelualan tai -paikan vaihtamista

Avointa korkeakouluopetusta monipuolistetaan

• SAMOK suhtautuu varauksella avoimen väylän valintoihin yhteishaun ulkopuolelta.
• SAMOK kannattaa lämpimästi avoimen korkeakoulutarjonnan monipuolistamista ja kehittämistä.
• SAMOK pitää tärkeänä, että korkeakoulut asettaisivat tavoitteeksi lisätä merkittävästi avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa verkossa.

Korkeakoulujen esteettömyyttä parannetaan

• SAMOK pitää korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien kouluttautumismahdollisuuksien edistämistä tärkeänä ja tarjoaa kaiken asiantuntemuksensa selvityshenkilön työn tueksi.

Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan

• SAMOK kannattaa lämpimästi AHOT-käytänteiden edistämistä osana korkeakoulujen ohjaus- ja palautejärjestelmää sekä uuden tietovarannon hyödyntämistä opintosuoritusten hyväksiluvussa ja siirtymissä.
• SAMOK suhtautuu varauksella ehdotetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keskuksen perustamiseen.

Vahvistetaan korkeakoulujen ja TE-hallinnon osaamista ja yhteistyötä rakennemuutostilanteissa

• SAMOK pitää korkeakoulujen, TE-hallinnon ja ELY-keskusten välisen yhteistyön vahvistamista tärkeänä.

Tavoitetila

SAMOK pitää työryhmän visiota avoimesta ja joustavasta korkeakoulutarjonnasta, joka pystyy joustavasti vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin sekä mahdollistaa erilaisia opintopolkuja tavoitteiltaan ja toiveiltaan erilaiselle opiskelijajoukolle kannatettavana. Muistiossa myös esitetään monia tätä visiota tukevia toimenpide-ehdotuksia.

Korkeakoulutukseen pääsyn tulee olla nopeaa ja sujuvaa siihen halukkailla. SAMOKin näkemyksen mukaan omasta tahdosta vietettävä välivuosi toisen asteen koulutuksen jälkeen ei ole ongelma. Sen sijaan aktiivisesta yrittämisestä ja vahvasta motivaatiosta huolimatta ilman opiskelupaikkaa jääneiden nuorten tilannetta pitää pystyä helpottamaan. SAMOK pitää ensiarvoisen tärkeänä, ettei opiskelijavalinnan uudistamisen yhteydessä tehdä alan tai korkeakoulun vaihtamista kohtuuttoman vaikeaksi. Sinänsä hyvä tavoite helpottaa ilman opinto-oikeutta olevien pääsyä koulutukseen voi kiintiön koosta riippuen aiheuttaa tilanteen, jossa tutkinnon suorittaneilta ja opiskelupaikan vastaanottaneilta pahimmassa tapauksessa evätään mahdollisuus hakeutua itselleen sopivalle opiskelualalle yhden virhevalinnan jälkeen. Tässä muistiossa ehdotettavat kriteerit siirtymille helpottaisivat tilannetta, mutta ne pitäisi ottaa käyttöön samaan aikaan uuden hakujärjestelmän kanssa.

SAMOK kannattaa tavoitetta väestön osaamistason nostamisesta ja elinikäisen oppimisen edistämisestä. Korkeakoulujen tarjoamia erikoistumiskoulutuksia kehitetään parhaillaan. SAMOK pitää tärkeänä, että uusia erikoistumiskoulutuksia syntyy kaikille aloille ja niiden tarjonta on alueellisesti kattavaa. Tämä on keskeistä erityisesti sen takia että opiskelijavalintauudistuksen yhteydessä ollaan kaventamassa yksilön mahdollisuuksia täydennyskouluttaa itseään tutkintokoulutuksen kautta.

On tärkeää että korkeakoulut tekevät yhteistyötä erikoistumiskoulutusten sisältöjen ja tarjonnan päättämisessä. Tähän on tärkeää synnyttää pysyvät yhteistyörakenteet ja -käytänteet. Erityisesti yhteistyötä tulisi tiivistää korkeakoulusektorien välillä, jotta syntyisi alakohtainen kokonaiskuva erikoistumiskoulutusten tarpeesta.

SAMOK katsoo, että erikoistumiskoulutusten kustannukset opiskelijalle tulisi pitää mahdollisimman edullisina, jotta koulutuksen hinta ei nousisi merkittäväksi osallistumisen esteeksi. Jos hinta on liian korkea, on pelkona että erikoistumiskoulutukset kasaantuvat niille, joiden työmarkkina-asema on muutenkin jo hyvä. Koulutuksen jakautuminen tasaisesti kansalaisten kesken on sekä yhteiskunnan että yksilön etu ja siihen tulisi pyrkiä erikoistumiskoulutustenkin yhteydessä. Ministeriön tulee seurata alakohtaista kehitystä aktiivisesti ja kattaa koulutuksen kustannuksia erityisesti tilanteissa, joissa jollakin alalla esiintyy puutetta osaavasta työvoimasta tai on havaittu jokin merkittävä osaamisvaje.

Monipuolistetaan ja jäsennetään korkeakoulujen tarjontaa korkeakouludiplomeilla

SAMOK ei kannata uudenlaisten tutkintotyyppien luomista osaksi korkeakoulujärjestelmää, mikäli niille ei pystytä osoittamaan selkeää työelämätarvetta. SAMOK tahtoo kuitenkin kiittää työryhmää paljon kritiikkiä herättäneen esityksen tuomista lausuntokierrokselle myös ryhmään kuulumattomien kommentoitavaksi. Kaikki korkeakoulujen koulutusrakenteita pohtineen työryhmän työmarkkinajärjestöjä edustaneet jäsenet jättivät muistioon eriävän mielipiteen, jossa he kiistivät lyhyttutkintojen työvoimatarpeen. SAMOK pitää vastuuttomana kokeilua, jossa opiskelijat otetaan opiskelemaan tutkintoa, jonka työelämätarpeesta ei ole mitään näyttöä. Kestävää politiikkaa on toimia täysin päinvastoin, eli kehittää koulutusta työelämän tarpeiden mukaisesti. SAMOK on erittäin huolissaan kokeiluun osallistuvien opiskelijoiden työllistymisestä korkeakouludiplomin suorittamisen jälkeen. Pahimmillaan kokeilu tavoitteidensa vastaisesti lyhentää työuria tarjoamalla nuorille koulutusta, jolle ei ole työmarkkinoilla kysyntää.

Myöskään muistiossa esitellyt kansainväliset esimerkit eivät juuri rohkaise kokeilun aloittamiseen, sillä ainoastaan Irlannissa ja Yhdysvalloissa lyhyttutkinnoilla vaikuttaa olevan merkittävästi kysyntää. Korkeakouludiplomien työmarkkinarelevanssia ei missään tapauksessa ainakaan paranna niiden todennäköisesti vähäinen suosio. Enemmän Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa ja korkeakoulujärjestelmissä Alankomaissa ja Norjassa ainoastaan alle prosentti korkeakouluopiskelijoista osallistuu lyhyttutkinto-ohjelmiin, vaikka Alankomaissa tutkintokokeilu on aloitettu työelämän toiveista.

SAMOK pitää välttämättömänä, että mikäli kokeilu päätetään aloittaa, se toteutetaan erillisrahoituksen turvin. Pelkkä lupaus opetus- ja kulttuuriministeriön tuesta kokeilua varten ei riitä, vaan kaikki ohjelmien suunnittelusta ja toteuttamisesta aiheutuvat kulut tulee korvata täysimääräisesti. Ainakaan ammattikorkeakouluilta ei voida päätettyjen rahoitusleikkausten jälkeen enää edellyttää uusien tehtävien toteuttamista nykyisellä rahoituksella.

SAMOK näkee kokeilun aloittamisen suunnitellun aikataulun mukaisesti epärealistisen kunnianhimoisena. Kokeilun kestävän toteuttamisen edellytyksenä on sen vaikutusten perinpohjainen arviointi ja suunnittelu. Kokeilun aloittaminen suunnitellusti vuonna 2014 ei mahdollista SAMOKin näkemyksen mukaan riittävän perusteellista ohjelmien suunnittelua yhteistyössä työelämän kanssa.

Tutkintorakenteen joustavuutta lisätään

SAMOK pitää tutkintorakenteen joustavuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä erittäin tärkeinä opintoaikojen lyhentämisessä. Yksi pahimmista opintojen etenemistä hidastavista ongelmista on työn ja opiskelun yhteensovittamisen vaikeus. Suomalaiset korkeakoulut eivät tunnista riittävästi opiskelijoiden yleistä lukukauden aikaista työssäkäyntiä opintotarjonnan suunnittelussa. Tämän vuoksi SAMOK kannattaa lämpimimästi työryhmän esityksiä tutkintorakenteen joustavoittamisesta.

SAMOK pitää yhdenmukaisten siirtymäkriteerien määrittelemistä välttämättömänä, mikäli opiskelijavalintauudistuksessa vaikeutetaan opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelualan tai -paikan vaihtamista. Tarvittaessa kriteerit tulee voida määritellä myös lain tai asetuksen tasolla, mikäli korkeakoulut eivät pysty sopimaan kaikille yhtenäisistä kriteereistä.

Avointa korkeakouluopetusta monipuolistetaan

SAMOK suhtautuu varauksella avoimen väylän valintoihin yhteishaun ulkopuolelta. Avoimen korkeakouluopetuksen suoritusten perusteella tehtävät opiskelijavalinnat asettavat hakijat epätasa-arvoiseen asemaan hakijan asuinpaikan perusteella, sillä avointa korkeakouluopetusta ei ole nykyisin tarjolla kaikilla paikkakunnilla. Tälläkin hetkellä nuoret vaikuttavat olevan keskenään epätasa-arvoisessa asemassa korkeakouluopintoihin pääsyn suhteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistiossa “Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi” viitataan Hanna Norin tutkimukseen, jossa todetaan kaupunkilaisten pääsevän yliopistoihin opiskelemaan vertailuryhmiä todennäköisemmin. Pahimmillaan avoimen väylän nykyistä merkittävämpi hyödyntäminen kasvattaisi näitä eroja. Avoin korkeakouluopetus on opiskelijalle maksullista, joten avoimen väylän hyödyntäminen opiskelijavalinnoissa lisäisi epätasa-arvoisuutta myös taloudelliselta kannalta.

SAMOK kannattaa kuitenkin lämpimästi avoimen korkeakoulutarjonnan monipuolistamista ja kehittämistä. Avoimen tarjonnan monipuolistamisesta on hyötyä niin tutkintokoulutuksessa oleville kuin myös tutkinnon suorittaneille ja ilman opiskelupaikkaa oleville. Tutkintokoulutuksessa oleville avoimen tarjonnan monipuolistaminen voi tarjota uusia monimuotoisia tapoja suorittaa opintoja sekä lisätä varsinkin ilta- ja kesäopintojen tarjontaa. Tämä joustavoittaisi opiskelua ja siten mahdollistaisi lyhyemmät opiskeluajat ja nopeamman valmistumisen. Tutkinnon suorittaneille avoimen korkeakouluopetuksen tarjonnan kehittäminen mahdollistaisi uusia tapoja osaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen.

Ilman opiskelupaikkaa oleville avoimen korkeakouluopetuksen kehittäminen tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia käyttää välivuosia tehokkaasti hyödyksi. Tutkintoon hyväksiluettavien opintojen suorittaminen ennen opiskelupaikan saamista lyhentää opiskeluaikoja ja tarjoaa lisäksi mahdollisuuden tutustua opiskelualan soveltuvuuteen itselle jo ennen opiskelupaikan vastaanottamista. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjonnan hyödynnettävyyden kannalta on kuitenkin tärkeää, että tarjonta olisi mahdollisimman hyvin saavutettavissa. SAMOK pitää tärkeänä, että korkeakoulut asettaisivat tavoitteeksi lisätä merkittävästi avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa verkossa. Tämä mahdollistaisi avointen korkeakouluopintojen suorittamisen asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi SAMOK pitää koulutuksellisen tasa-arvon kannalta tärkeänä, että avointen korkeakouluopintojen maksullisuus ei toimi kenellekään esteenä opintojen suorittamiselle. Tarvittaessa ilman tutkintoa ja opiskelupaikkaa oleville pitää mahdollistaa avointen korkeakouluopintojen suorittaminen maksutta.

Korkeakoulujen esteettömyyttä parannetaan

SAMOK pitää korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien kouluttautumismahdollisuuksien edistämistä tärkeänä ja tarjoaa kaiken asiantuntemuksensa selvityshenkilön työn tueksi. SAMOK pitää tärkeänä, että työryhmä on tunnistanut korkeakoulujen rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa aliedustettujen ryhmien koulutukseen hakeutumiseen. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten henkilöiden pääsyä korkeakoulutukseen voidaan edistää paitsi maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen lisäresursoinnilla myös erityisjärjestelyillä valintakokeissa ja tenteisssä. Esimerkiksi lisäajan antaminen tai sanakirjan käytön salliminen helpottaisi muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten suoriutumista valintakokeissa, sillä valintakokeen tarkoituksena ei ole mitata kielitaitoa, vaan soveltuvuutta alalle.

SAMOK on erittäin tyytyväinen maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen sisällyttämiseen ammattikorkeakouluille esitettyyn tulevaan rahoitusmalliin. Lisäksi maahanmuuttajien valmentavana koulutuksena tarjottavien opintojen laajuudesta olisi syytä säätää valtioneuvoston asetuksella.

Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan

SAMOK kannattaa lämpimästi AHOT-käytänteiden edistämistä osana korkeakoulujen ohjaus- ja palautejärjestelmää sekä uuden tietovarannon hyödyntämistä opintosuoritusten hyväksiluvussa ja siirtymissä. AHOT-käytänteet on viimein saatava toimimaan kunnolla ja yhdenmukaisesti kaikissa Suomen korkeakouluissa. Ilman toimivia AHOT-käytänteitä opiskelijavalintauudistukselle asetettuja tavoitteita ei voida saavuttaa. Tietovarantoa tulisi SAMOKin näkemyksen mukaan hyödyntää myös korkeakoulusektorien välisissä siirtymissä.

Sen sijaan SAMOK suhtautuu varauksella ehdotetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keskuksen perustamiseen. Sinänsä SAMOK on työryhmän kanssa samaa mieltä keskuksen tehtävien tärkeydestä, mutta pitää kuitenkin erillisen keskuksen perustamista tässä vaiheessa ylimitoitettuna toimenpiteenä. SAMOK näkee keskukselle kaavailtujen tehtävien toteuttamisen soveltuvan erillistä keskusta paremmin koulutuksen järjestäjien vastuulle. Korkeakoulujen osalta olisi syytä seurata ministeriön ohjauksen vaikutuksia osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteiden kehittymiseen. Mikäli selvää edistystä ei tästä huolimatta tapahdu, tulee erillisen keskuksen perustamista pohtia uudelleen.

Vahvistetaan korkeakoulujen ja TE-hallinnon osaamista ja yhteistyötä rakennemuutostilanteissa

SAMOK pitää korkeakoulujen, TE-hallinnon ja ELY-keskusten välisen yhteistyön vahvistamista tärkeänä. Hyvä tapa yhteistyön tiivistämiseen on SAMOKin näkemyksen mukaan TE-hallinnon ja ELY-keskusten asiantuntijoiden hyödyntäminen korkeakoulutuksen suunnittelussa.

 

 

SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAKUNTIEN LIITTO – SAMOK RY

Mikko Valtonen                               Jani Hyppänen

puheenjohtaja                                 pääsihteeri

 

Lisätietoja                  asiantuntija Mikko Vieltojärvi, 050 389 1014, [email protected]