Yleistä

SAMOK on pääosin tyytyväinen ehdotukseen koulutuksellisen tasa-arvon strategiaksi. SAMOK pitää koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä erittäin tärkeänä, koska sillä on keskeinen asema yhteiskunnan tasa-arvokehityksen kannalta. Onkin tärkeää, että strategian valmistuttua siinä oleville toimenpiteille varataan riittävät resurssit ja toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan esimerkiksi säännöllisin välitarkasteluin. SAMOK on erityisen tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa on monia toimenpiteitä sukupuolittuneiden käytänteiden ja asenteiden muuttamiseksi. Strategiassa on hyvää myös se, että asenteisiin pyrittäisiin vaikuttamaan jo varhaiskasvatuksesta alkaen.

SAMOK kiittää työryhmää hyvästä ja tiiviistä nykytilan tarkastelusta. Tilastojen valossa näyttää siltä, että ammattikorkeakoulujärjestelmä on olemassaolollaan parantanut koulutuksellista tasa-arvoa, erityisesti tarkasteltaessa vanhempien sosioekonomisen aseman ja koulutuksen vaikutusta nuorten koulutukseen. Ammattikorkeakouluissa taustan vaikutus on huomattavasti pienempi kuin yliopistoissa.

Ongelmia ammattikorkeakouluissakin toki on, kuten nykytilan tarkastelustakin käy ilmi. Ammattikorkeakouluissa opiskeltavien alojen sukupuolittuneisuus on voimakkaampaa kuin yliopistoissa. Erityisen huolestuttavana on pidettävä sitä, että tutkinnon suorittaneista miehiä on vain 38 prosenttia.

SAMOK on myös huolestunut maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten suuresta korkeakouluopintojen keskeyttämisasteesta (21 %) sekä aliedustuksesta korkeakoulutuksessa. Erityisen huolestuttavaa on se, että Suomessa maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten 30–34 -vuotiaiden korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus on lähes 10 prosenttia heikompi kuin EU:n keskiarvo (Suomi 24 %, EUkeskiarvo 34 %). Lukema on  nykyään  myös lähes 10 prosenttia huonompi kuin vuonna 2007 (32 %). Tämä on erittäin huolestuttava kehityskulku, sillä korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa asetettiin tavoitteeksi, että maahanmuuttajien osuus korkeakoulutettavista nostetaan vastaamaan heidän osuuttaan koko väestöstä. Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2012 järjestämässä korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian kirjallisessa väliarvioinnissa ja seminaarissa kävi varsin selvästi ilmi, että strategian tavoitteista monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen ja siihen liitetty edellä mainittu tavoite ovat jääneet strategian tavoitteissa sekä korkeakoulujen toiminnassa valitettavan pienelle huomiolle.

Yksityiskohtaiset kommentit

Koulujen sukupuolittuneet käytännöt

Kuten tilastoista käy ilmi, ammattikorkeakoulujen alat ovat voimakkaasti sukupuolittuneet. Korkeakoulut ovat jokseenkin voimattomia hakijoiden  opiskelualavalintojen edessä,  ympäristön asenteet vaikuttavat hakupäätöksiin erittäin paljon. Tämän takia kannatamme  strategian ajatusta siitä, että asenteisiin alettaisiin vaikuttaa jo varhaiskasvatuksesta lähtien ja että sitä jatkettaisiin koko koulutuspolun ajan. Kiitämme sitä, että strategiaehdotuksentoimenpide 5:ssä on opettajien koulutuksen lisäksi otettu huomioon myös opettajien täydennyskoulutustarpeet.

Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin

SAMOK pitää toimenpide 6:n osalta parempana vaihtoehtoa 1. Erityisen hyvää siinä on se, että se kannustaisi koulutuksen järjestäjiä aktiivisesti etsimään perusasteen päättäviä. Tämä voi olla yksilön kannalta parempi ratkaisu kuin suoraviivainen pakko jatkaa opintoja toisella asteella.

Toimenpide 7 valmistavien ja valmentavien koulutusten yhtenäistämistä SAMOK pitää erittäin hyvänä. Koulutusten selkeyttäminen parantaa niiden näkyvyyttä ja on omiaan pienentämään niihin osallistumisen kynnystä.

Toinen aste

SAMOK pitää toimenpiteitä 8 ja 9 hyvinä. Toisen asteen koulutusorganisaatioiden yhteistyöllä voidaan käytettävät resurssit kohdentaa järkevämmin ja siten tuottaa nykyistä laadukkaampaa koulutusta. Erityisen hyvänä SAMOK pitää toimenpidettä 9. Kaikilla perusasteen jälkeinen koulutusvalinta ei onnistu ensimmäisellä yrittämällä ja onkin järkevää, että  opiskelualan tai oppilaitosmuodon vaihtaminen helpottuu. SAMOK  toivoo, että tässä yhteydessä huomioitaisiin myös alan vaihtaminen ammatillisen koulutuksen sisällä.

SAMOK pitää toimenpidettä 10 erittäin hyvänä. Opinto-ohjauksen ja elämänhallintataitojen kehittäminen ovat erittäin tärkeitä jatkoopintoja silmälläpitäen.

SAMOK on pääosin tyytyväinen strategiassa oleviin toimenpideehdotuksiin, jotka liittyvät  ammatilliseen koulutukseen. SAMOK ihmettelee sitä, että strategiasta puuttuu toimenpide-ehdotus opinto-ohjauksen ja elämänhallintataitojen kehittämisestä ammatillisessa koulutuksessa. On toki selvää, että lukio on korkeakoulutukseen valmistavana koulutuksena erilaisessa asemassa kuin ammatillinen koulutus,  josta suurin osa siirtyy työmarkkinoille. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ohjelmassa on unohdettu se, että  ammattikorkeakouluihin hakeudutaan varsin paljon myös ammatillisen koulutuksen pohjalta.

Toimenpide 18:ssa mahdollistettaisiin tutkinnon suorittaminen osissa. SAMOK pitää tätä toimenpidettä erittäin kannatettavana. Mutta tämä tulisi toteuttaa mieluummin niin, että toisen asteen ammatilliset tutkinnot lyhennettäisiin kahteen vuoteen. Tämän kahden vuoden jälkeen voisi siirtyä joko työmarkkinoille tai sitten jatkaa suorittamaan opintoja vielä vuoden verran. Kolmannen vuoden opinnot antaisivat yleisiä valmiuksia ja jatko-opintokelpoisuuden ja oppilailla olisi oikeus suorittaa viimeisen vuoden opinnot sitten kun niihin on tarvetta. SAMOK katsoo, että tämä rakenne olisi omiaan vähentämään keskeyttämisiä merkittävästi.

Korkeakoulujen tutkintorakenne ja koulutuksen järjestämistavat saatavuuden parantajina

SAMOK odottaa mielenkiinnolla mitä koulutuksen rakennemuutosryhmä tulee ehdottamaan. Tammikuun loppuun mennessä valmistuva selvitys toimii hyvänä keskustelun avauksena, mutta sen perusteella ei pidä tehdä hätäisiä muutoksia korkeakoulujärjestelmään. SAMOK näkee, että selvityksen pohjalta tehtävät uudistukset sopisivat toteutettaviksi vasta seuraavan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman hyväksymisen jälkeen.

SAMOK ei näe koulutuksellisen  tasa-arvon kannalta perusteltuna tuoda esille nostettuja ns. lyhyitä korkeakoulututkintoja ammattikorkeakouluihin. Ammattikorkeakoulutukseen osallistumisessa ei ole Kivisen, Hedmanin ja Kaipaisen (http://www.thl.fi/attachments/yp/2012/5/kivinen.pdf) selvityksen perusteella eroja vanhempien akateemisen tai ei-akateemisen koulutustaustan perusteella – toisin kuin edelleen voimakkaasti periytyvän yliopistokoulutuksen osalta. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämisen kannalta koulutuksen periytyvyyttä ehkäisevät toimenpiteet pitäisi suunnata selkeästi yliopistokoulutukseen.

SAMOK katsoo, että lyhyen korkeakoulututkinnon suorittaneilla tulee olla subjektiivinen oikeus täydentää tutkintonsa kokonaiseksi korkeakoulututkinnoksi halutessaan.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja opintoihin valmentautuminen

SAMOK pitää toimenpiteessä 20 esitettyä siirtymistä kahteen hakuun lähtökohtaisesti hyvänä. Kahteen vuosittaiseen ryhmään siirtymisellä opiskelijoiden valintamahdollisuudet opintojen etenemisen suhteen lisääntyisivät, ja se varmasti vaikuttaisi positiivisesti opintojen etenemiseen. SAMOK näkee, että niin sanottuihin jatkuviin hakuihin siirtyminen olisi vielä tätäkin parempi keino. Jatkuvilla hauilla pystyttäisiin vieläkin paremmin vastaamaan nuorten erityistarpeisiin koulutuksen aloittamisen yhteydessä. SAMOK katsoo, että tämä olisi paras tapa aikaistaa korkeakouluun siirtymistä esimerkiksi asevelvollisuuden jälkeen.

SAMOK pitää erittäin hyvänä, että maahanmuuttajataustaisten asemaa korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa parannetaan usealla toimenpiteellä. SAMOK katsoo, että maahanmuuttajataustaisten (ei-äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielisten) opiskelijoiden kohdalla tulisi harkita tiettyjä erityisjärjestelyjä muun muassa valintakoetilanteissa ja tenteissä (esimerkiksi lisäaika ja/tai sanakirjan käyttö). Pääsykokeen tarkoituksena on ensisijaisesti mitata opiskelijan soveltuvuutta alalle, ei kielitaitoa. On huomioitava lisäksi, että kulttuurisensitiivisyyden ja kulttuurituntemuksen puute saattaa asettaa maahanmuuttajataustaiset opiskelijat tahattomasti epäedulliseen asemaan esimerkiksi sellaisissa koulutusohjelmissa, joissa käytetään haastatteluja valintaperusteena. Opiskelijan, jonka äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi, ja jonka kulttuurisidonnaiset tavat esimerkiksi keskustelutilanteessa poikkeavat huomattavasti suomalaisista tavoista, saattavat vaikuttaa valintatilanteessa epäedullisesti suhteessa opiskelijalle kulttuurisesti asetettuihin oletuksiin.

SAMOK katsoo, että selvityshenkilön on huomioitava valmentavien opintojen rooli korkeakoulutukseen pääsyssä. Valmentavien opintojen tarjoaminen maahanmuuttajataustaisille on kannatettava toimenpide. SAMOK on tyytyväinen nykyisessä laissa mainittuun mahdollisuuteen tarjota ammattikorkeakouluopintoihin valmentavia opintoja sekä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen suunniteltuun huomioimiseen ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa. SAMOK kuitenkin katsoo, että opintojen laajuudesta tulisi säätää asetuksella ja opintojen vähimmäislaajuudeksi asetetaan 30 opintopistettä. Riittävän laajojen valmentavien opintojen tarjoaminen opiskelijoille mahdollistaa valmiuksien kehittämisen korkeakouluopintojen vaatimalle tasolle. Tasa-arvonäkökulman kannalta on pidettävä huolta siitä, että tarjottavat valmentavat opinnot ovat  laadukkaita ja, että niiden suorittaminen madaltaa kynnystä hakeutua korkeakouluopintoihin.

SAMOK kiittää työryhmää toimenpiteen 23 kehittämishankkeesta, jolla pyritään poistamaan tiedostamattomia syrjiviä rakenteita ja käytäntöjä opiskelijavalinnoissa. SAMOK pitää esimerkiksi pääsykoehaastatteluja käytäntönä, joka mahdollistaa syrjinnän. Syrjintä opiskelijavalinnan kannalta merkityksettömien seikkojen perusteella ei ole korkeakoulunkaan etu. Haastattelut saattavat esimerkiksi ylläpitää alakohtaista segregaatiota.

SAMOK on tyytyväinen, että selvitetään miten kasvatukseen ja sosiaalityöhön liittyvillä aloilla pystyttäisiin lisäämään aliedustetun sukupuolen osuutta opiskelijoissa ja valmistuneissa. SAMOK pelkää, että kiintiö tai lisäpisteet voivat näyttäytyä  päättäjille helppona (ja kustannustehokkaana) tapana puuttua sukupuolettuneisiin alavalintoihin. On myös mahdollista, että erityiskohtelun vuoksi kasvatuksen ja sosiaalityön aloilla menetetään motivoituneita  hakijoita. Se voi ainakin tilapäisesti johtaa suurempiin keskeyttämislukuihin ja siihen että valmistuneiden osaamistaso laskee. Erityiskohtelu heijastuu väistämättä myös muille koulutusaloille hakeutumiseen. SAMOK katsoo, että kiintiön tai lisäpisteiden asettamisen lisäksi ei tule unohtaa tai jättää (esimerkiksi kustannuksiin vedoten) vaikuttamatta asenteisiin aliedustetun sukupuolen osuuden kasvattamiseksi. Tilapäinen positiivinen erityiskohtelu on perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan mahdollista. SAMOK muistuttaa, että jos tällaisiin toimenpiteisiin päädytään, on siinä pyrittävä kohtuullisuuteen, lisäksi  on tehtävä seurantaa erityiskohtelun vaikutuksista  erityiskohtelun saajiin sekä myös niihin, jotka väistämättä joutuvat aikaisempaa heikompaan asemaan opiskelijavalinnoissa.

SAMOK pitää tärkeänä toimenpiteen 23 korkeakouluilta edellyttämää raportointia  tasa-arvosuunnitelmien tuloksista. Hitaasti mutta varmasti  -tutkimuksen mukaan 84 prosentilla ammattikorkeakouluista on olemassa oleva tasa-arvosuunnitelma. On hyvä, että toimenpiteessä vaaditaan ammattikorkeakouluilta konkreettisia toimia koulutuksellisen  tasa-arvon edistämiseksi ja niistä raportointia.

Korkeakouluopinnot ja ohjaus

SAMOK on tyytyväinen, että strategiassa on nyt huomioitu siitä aikaisemmin puuttunut korkeakouluopintojen saavutettavuus. SAMOK katsoo, että korkeakoulutuksen tulee olla saavutettavaa kaikille. Saavutettavuus ei ole vielä kaikkien ammattikorkeakoulujen strategioissa ja niissä missä se on, linja ei useinkaan ole riittävän kirkas. Ammattikorkeakouluissa tarvitaan vielä kehittämistyötä niin fyysisen ja psyykkisen kuin sosiaalisenkin ympäristön parantamiseksi. Opiskelun ja opetuksensaavutettavuudessa on vielä runsaasti haasteita ammattikorkeakouluittain ja ammattikorkeakoulujen sisällä. Fyysisen esteettömyyden haasteena ovat etenkin vanhat ja suojellut rakennukset.

Erityisjärjestelyjä tarvitsevien opiskelijoiden tarpeet tulee huomioida, ja tarjota tarvittavat tukijärjestelyt pääsykokeissa ja tenteissä. Ammattikorkeakoulujen tulee tarvittaessa tarjota mahdollisuus suorittaa opintoja vaihtoehtoisilla tavoilla. Joustavien ja monimuotoisten opiskelumahdollisuuksien lisääminen hyödyttää kaikkia opiskelijoita – ei vain vammaisia opiskelijoita tai erilaisia oppijoita. Opetuksen ja ohjauksen on oltava saavutettavaa, jotta kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua opetukseen ja menestyä opinnoissaan. Lisäksi on kehitettävä luovia tapoja parantaa vanhojen ja/tai suojeltujen rakennusten esteettömyyttä.

Opetushenkilökunnan saavutettavan pedagogiikan asiantuntemusta tulee lisätä.

Saavutettavuuden vastuuhenkilöt korkeakouluissa tulee nimetä, ja heille tulee antaa budjetointivaltaa, jotta konkreettisia toimia saavutettavuuden eteen olisi mahdollista tehdä. Korkeakouluja ohjeistetaan valintamenettelyihin ja pääsykokeisiin liittyvistä mahdollisista erityisjärjestelyistä, joilla voidaan tukea tiettyjen aliedustettujen ryhmien positiivista erityiskohtelua. Esimerkkejä näistä käytänteistä ovat esimerkiksi pidennetty vastausaika ja/tai sanakirjan käyttö pääsykoetilanteessa.

Avoimen korkeakoulun kehittäminen

SAMOK pitää toimenpiteessä 28  esitettyä  korkeakoulutettujen osuuden pienentämistä avoimessa korkeakoulussa arveluttavanaetenkin tilanteessa, jossa opiskelijavalintauudistuksella rajoitetaan voimakkaasti tutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia päästä korkeakoulutukseen ja erikoistumiskoulutuksien tarjonta on suurelta osin vielä rakentamatta.

Niin sanottu avoimen väylän laajaan käyttämiseen opiskelijavalinnoissa liittyy monia ongelmia. 60 opintopisteen opiskeleminen maksaa niin paljon, että se asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan. Väylän käyttö ei myöskään ole ongelmatonta siitä näkökulmasta että vetovoimaisemmissa hakukohteissa riittävän opintopistemäärän suorittaneita voi yhtäkkiä olla jopa enemmän kuin aloituspaikkoja on tarjolla.

Sora-lainsäädännön seuranta

SAMOK pitää toimenpidettä 30 erittäin hyvänä. SAMOK muistuttaa, että kyseinen lainsäädäntö koskee myös terveydenhuollon toimijoita ja erityisesti opiskeluterveydenhuoltoa. Onkin siis tärkeää, että arviointi tehdään yhteistyössä niiden ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. SAMOK pitää aivan keskeisenä, että opiskelija- ja vammaisjärjestöt ovat mukana arvioinnissa.

Opiskeluhuollon saatavuuden turvaaminen

SAMOK  kiittää toimenpiteen 31 painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisevään työhön. Ennaltaehkäisyllä pystytään puuttumaan ongelmiin ennen kuin ne ovat ehtineet kärjistyä ja näin voidaan säästää resursseja sosiaali- ja terveystoimesta.

Kansallisen yhteistyöhankkeen käynnistäminen

Toimenpide 35 on erittäin kannatettava. SAMOK toivoo että opiskelijajärjestöt nähtäisiin yhtenä sidosryhmänä tässä tärkeässä työssä. Opiskelijoilla on omakohtaista tuoretta kokemusta siitä minkälaisia mielikuvia koulutusjärjestelmä rakentaa eri ammateista. Yhteistyöhankkeen työn tuloksien tulee vaikuttaa hyvin laajasti esimerkiksi oppimateriaaleihin, opettajankoulutukseen ja eri organisaatioiden viestintään jotta se olisi vaikuttavaa.