Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä seuraavaa:

Ehdotetut koulutusosion rahoitustekijät ja niiden painotusten tarkoituksenmukaisuus

Suoritetut tutkinnot ovat hyvä rahoitusmittari erityisesti niiden yksiselitteisyyden vuoksi. Toisaalta tutkintojen suorittamisessa on koulutusalakohtaisia eroja, joihin yliopistojen on vaikea omalla toiminnallaan vaikuttaa. Rahoitusmallin ei ole syytä SAMOKin näkemyksen mukaan tukea koulutusjatkumoita ammattikorkeakoulututkinnoista yliopistojen ylempiin korkeakoulututkintoihin, mutta rahoitusmallilla ei pidä myöskään luoda ylimääräisiä esteitä siirtymiseen koulutussektoreiden välillä.

55 opintopistettä suorittaneiden määrä ja opiskelijapalaute

55 opintopistettä suorittaneiden määrä kaikista tutkinto-opiskelijoista on erinomainen mittari, mikäli se johtaa opintojen joustavuuden parantumiseen ja lisää esimerkiksi kolmannen lukukauden ja vaihtoehtoisten suoritustapojen hyödyntämistä. Merkittävä osa opiskelijoista kuitenkin käy säännöllisessä palkkatyössä ja opintojen ja työn yhteensovittaminen on usein erittäin haastavaa.

55 opintopistettä suorittaneiden määrän käyttäminen rahoitusperusteena voi kuitenkin johtaa myös opintojen joustamattomuuteen ja suoritustapojen yksipuolisuuteen sekä läsnäolopakkoihin. Heterogeeniselle opiskelijajoukolle pitää  tarjota vaihtoehtoisia tapoja suorittaa opinnot kullekin opiskelijalle parhaiten sopivalla tavalla.

Opiskelijapalautejärjestelmän tulosten hyödyntäminen rahoitusperusteena on erittäin toivottavaa kehitystä. Tämä kannustaa yliopistoja kehittämään erityisesti opetuksen ja tukipalveluiden laatua.

Valmistuneiden työllistyminen

Valmistuneiden työllistyminen on hyvä mittari, mutta sen pieni painoarvo on kuitenkin perusteltua. Yliopistoilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa opiskelijoiden työllistymiseen varsinkin suhdanneherkillä aloilla. On toivottavaa, että mittarin olemassaolo kannustaa yliopistoja kiinnittämään erityistä huomiota opintojensa loppuvaiheessa olevien uraohjaukseen.

Avoimen erillisten opintojen opintopisteet

Avoimessa yliopistossa ja erillisissä opinnoissa suoritettujen opintopisteiden pienen painoarvon ei voi nähdä varsinaisesti tukevan yliopistojen roolia elinikäisessä oppimisessa. Myös koulutuksen tehostamisen kannalta tutkintokoulutuksen ulkopuolisten opintojen merkitystä on syytä korostaa, jotta useiden samantasoisten tutkintojen suorittamista voitaisiin vähentää.

Koulutusosion muut ehdotukset sekä tutkimusosion rahoitustekijöiden ja niiden painotusten tarkoituksenmukaisuus

SAMOK pitää tutkimukselle suunnattua huomattavaa painoarvoa yliopistojen kokonaisrahoituksesta hyvänä asiana. Esitetyssä rahoitusmallissa julkaisujen ja kilpaillun rahoituksen merkittävä painoarvo tukee SAMOKin näkemyksen mukaan hyvin niin tutkimuksen laatua kuin kansainvälisyyttäkin.

Kun tavoitteena on tukea yliopistojen profiilin mukaista kansainvälistä huippututkimusta, on kansainvälisyyden arvoa tutkimuksessa korostettava vielä ehdotettua enemmän. Kansainvälisesti kilpaillun tutkimusrahoituksen osuuden kilpaillusta tutkimusrahoituksesta on syytä olla vähintään puolet.

Tutkimusosion muut ehdotukset sekä koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet –osion rahoitustekijöiden ja niiden painotusten  tarkoituksenmukaisuus

Yliopistojen profiloitumista tukevan strategiaperusteisen rahoituksen merkittävä painoarvo tukee yliopistojen mahdollisuuksia kehittää toimintaansa omien vahvuuksiensa pohjalta. SAMOK pitää erittäin tärkeänä ehdotusta strategian seurantaindikaattoreiden luomisesta, jotta strategian vaikuttavuutta voidaan arvioida.

Yliopistojen toiminnan kustannusrakenteessa on merkittäviä alakohtaisia eroja ja on erittäin tärkeää, että ne huomioidaan myös rahoitusmallissa.

Työryhmän laatima rahoitusmalliehdotus yliopistolaitokselle 2020 sekä asetettujen tavoitteiden saavuttaminen

Esitetty rahoitusmalli tukee SAMOKin näkemyksen mukaan varsin hyvin yliopistojen profiloitumista ja osin toiminnan tehokkuutta. Suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden huomioiminen tukee yliopiston koulutustehtävän tehokkuutta, mutta hallinnon tehokkuutta rahoitusmalli ei suoraan huomioi. Esimerkiksi opiskelija-opettaja -suhde tai tilakustannukset suhteessa opiskelijamäärään ovat mittareita, joita on syytä seurata valtakunnallisesti, vaikka ne eivät suoraan rahoitukseen vaikuttaisikaan.

Kansainvälistymisosio kaipaisi yliopistossa opiskelevien ja työskentelevien kansallisuuden ja julkaisujen lisäksi huomiota kansainväliseen yhteistyöhön. Laadukas kansainvälinen tutkimus- ja koulutusyhteistyö olisi syytä huomioida myös rahoitusmallissa. Ulkomaisten yhteistyökorkeakoulujen määrä ja yhteistyön laadukkuus kertoo yliopiston arvostuksesta kansainvälisesti. Lisäksi yhteistyö ulkomaisten korkeakoulujen kanssa tukee myös alle kolmen kuukauden mittaisia intensiivivaihtoja. Erityisesti perheellisten opiskelijoiden on hyvin vaikeaa osallistua pitkille vaihtojaksoille, mutta lyhyet yhteistyöprojektit tai yksittäiset opintojaksot mahdollistavat kansainvälisyyskokemuksen hankkimisen myös heille.

Tutkimusosiossa toiminnan laatu ja vaikuttavuus on huomioitu huomattavasti koulutusosiota paremmin. Koulutusosio kaipaa kilpaillun tutkimusrahoituksen kaltaista, koulutuksen laatua mittaavaa rahoitusperustetta. Esimerkiksi tutkintokoulutukseen keskittyvä laatuyksikköarviointi voi toimia erinomaisena tapana kannustaa yliopistoja kehittämään koulutuksen laatua.

Muuta lausuttavaa rahoitusmallista

Opintoprosessin laadun ja opintojen sujuvuuden kannalta opetushenkilöstön pedagoginen pätevyys ja osaaminen on niin tärkeä asia, että se olisi syytä huomioida myös rahoituksessa. Suoritettujen tutkintojen painoarvosta osan voisi siirtää opetushenkilöstön pedagogisen pätevyyden tukemiseen rahoitusmittarilla.

SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAKUNTIEN LIITTO – SAMOK RY

Helmi Selamo

puheenjohtaja

Jani Hyppänen

pääsihteeri

Lisätietoja                asiantuntija Mikko Vieltojärvi, 050 389 1014, [email protected]