Korkeakoulujen lukukausimaksut ponnahtavat julkiseen keskusteluun aika ajoin, etenkin vaalien alla. Maksuja ehdottelevat yrittävät maalata mustaa valkoiseksi ja esittää lukukausimaksujen käyttöönoton järkiratkaisuna millä keinolla hyvänsä. Äänekkään vähemmistön kanta ei kanta ei kuitenkaan ole koko totuus. Opiskelijat soittivat eduskuntavaaliehdokkaille, ja soittokierroksella selvisi, ettei maksullisuuden lisäämiselle ole Suomessa poliittista tukea.

Lukukausimaksut ovat tuttu esitys virkamiesten puheissa. Vasta viime joulukuussa valtiovarainministeriö ehdotti lainalla katettavia lukukausimaksuja kaikille korkeakouluopiskelijoille. Ehdotukset yritetään usein kehystää järkivalinnaksi, jossa korkeakoulutetut, nuo tulevaisuuden hyväosaiset, osallistuvat itse koulutuksensa kustannuksien kattamiseen. Tosiasiassa tämä toteutuu progressiivisen verotuksen muodossa Suomessa jo nyt.

Osa taas haaveilee koulutuksen tasaisemmasta jakautumisesta väestön kesken lukukausimaksujen avulla. Toisen samantasoisen tutkinnon maksullisuutta on ehdottanut viime aikoina muun muassa Sivista. Toisen tutkinnon maksut eivät kuitenkaan todennäköisesti tuota korkeakouluille juurikaan lisätienestejä, eikä alan vaihtamisen vaikeuttaminen tai monialaisen osaamisen kasaamisen hankaloittaminen oikein tahdo istua oikeudentajuun.

Useimmat puolueet tukivat korkeakouluopiskelijoiden puoluekyselyssä nykyistä maksumallia, jossa opinnoistaan maksavat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat kansainväliset opiskelijat. Suomi on asettanut tavoitteekseen kansainvälisten opiskelijoiden määrän kolminkertaistamisen ja 75 % työllistymisen Suomeen. Vaikka rahojen kaivaminen opiskelijoiden taskujen pohjilta voi tuntua houkuttelevalta ratkaisulta tavoitteen rahoittamiseen, onko kuitenkaan arvojemme mukaista rajata Suomessa opiskelua yksinomaan niille, joilla on reilusti maksukykyä?

Vain hienon hieno enemmistö opiskelijoiden soittokierroksen vastaajista, eli 46,4 %, kannatti nykymallia, jossa maksuja peritään EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Jopa 44,5 % vastanneista ehdokkaista kannatti nykyistenkin maksujen poistoa siitä huolimatta, että puolueista linjakseen sen ilmoitti aiemmin ainoastaan vasemmistoliitto ja vihreät. Voidaan siis reilusti todeta, että vaikka puolueet ovat linjoissaan nihkeämpiä, ehdokkaita eli tulevia kansanedustajia maksut eivät saa innostumaan.

Lukukausimaksujen kannattajat saavat maksut kuulostamaan usein siltä, että ne olisivat silkka välttämättömyys. Näin ei kuitenkaan ole. Maksujen käyttöönotto, ja toisaalta myös niiden poistaminen, ovat poliittisia päätöksiä. Siksi onkin ilahduttavaa nähdä, että maksuttomalla koulutuksella on reilusti tukea eduskuntavaaliehdokkaiden keskuudessa. Ehkä tulevalla eduskunnalla olisikin rohkeutta laittaa stoppi lukukausimaksuilla flirttailulle ja jopa säätää kansainvälisten opiskelijoiden maksut vapaaehtoisiksi korkeakouluille. Muutos olisi merkittävä askel kohti reilumpaa, tasa-arvoisempaa ja saavutettavampaa korkeakoulutusta.