Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä seuraavaa:

Yleistä

SAMOK pitää ammattikorkeakoululain uudistamista tarpeellisena ja esitettyjä muutoksia pääosin kannatettavina. Erityisen tyytyväinen SAMOK on esitykseen ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen kokoonpanosta sekä opiskelijakuntaa koskevaan pykälään tehtyihin uudistuksiin. Ammattikorkeakoulun hallinnon modernisoiminen erillisestä ylläpitäjästä luopumisella mahdollistaa SAMOKin näkemyksen ammattikorkeakoulujen kehittymisen palvelemaan alueen ja yhteiskunnan kehitystä entistä paremmin laadukkaan koulutuksen ja vaikuttavan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kautta.

SAMOK on kuitenkin edelleen huolissaan ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuun valtiolle siirtämisen riippuvaisuudesta valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen mahdolliset viivästykset asettaisivat uuden ammattikorkeakoululain etenemisen uhatuksi. SAMOK toivookin valtioneuvostolta selkeää lupausta siitä, että ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirretään kokonaan valtiolle ammattikorkeakoulu-uudistuksen aikataulussa.

Yksityiskohtaiset kommentit

5 § Oikeushenkilöasema

SAMOK kannattaa ammattikorkeakoulujen oikeushenkilöasemaksi osakeyhtiötä esitysluonnoksen mukaisesti. Vaihtoehtona osakeyhtiölle ammattikorkeakoulujen oikeushenkilöasemana voisi olla yliopistojen kaltainen julkisoikeudellinen yhteisö, mutta tämä olisi vaatinut perusteellisen vaikutusarvioinnin tekemisen. SAMOKin näkemyksen mukaan oikeushenkilöaseman säätämisessä tärkeintä on se, että kaikilla ammattikorkeakouluilla on yhtenäinen asema. Tämä poistaa turhia esteitä ammattikorkeakoulujen väliseltä yhteistyöltä ja selkeyttää järjestelmää.

SAMOK pitää kuitenkin tärkeänä, että ammattikorkeakoululaissa säädetään osakeyhtiölakia täydentävästi julkisella rahoituksella toimivien korkeakoulujen ominaispiirteet ja lakisääteiset tehtävät huomioiden. Nämä seikat on tässä luonnoksessa huomioitu SAMOKin näkemyksen mukaan hyvin.

7§ Toimilupa

SAMOK pitää tärkeänä, ettei ammattikorkeakouluosakeyhtiöille voida asettaa osakkaiden toimesta rakenteellista kehittämistä estäviä ehtoja. Ammattikorkeakoulun toiminnan sitominen osakkaiden välisillä sopimuksilla esimerkiksi tietyille paikkakunnille tai toimipisteisiin voisi asettaa ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen kestämättömään asemaan, sillä se poistaisi vaihtoehtoja mahdolliseen tarpeeseen tasapainottaa ammattikorkeakoulun taloutta tai uudistaa koulutusvastuuta. SAMOKin näkemyksen mukaan kaikki ammattikorkeakoulun kehittäminen tulee tehdä koulutuksen ja muiden ammattikorkeakoulun tehtävien laadukkaan toteuttamisen näkökulmasta. SAMOK näkee suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kokonaisuuden kehittämisen kannalta pitkällä tähtäimellä ammattikorkeakoulujen kirjaamisen lakiin yliopistojen tapaan tarpeellisena, mutta toistaiseksi toimilupamenettely on hyvä tapa varmistaa ammattikorkeakoulujen toiminnan taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset.

Lisäksi SAMOK esittää ensimmäisen momentin toisella rivillä olevan sanan “hakijalla” korvaamista sanalla “ammattikorkeakoululla”. Uusi muotoilu olisi: “Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja että ammattikorkeakoululla on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset…” SAMOKin näkemyksen tämänkaltainen muotoilu olisi selkeämpi, sillä jatkossa hakija ja ammattikorkeakoulu olisi sama oikeushenkilö.

14 § Koulutusohjelman maksullisuus

SAMOKin näkemyksen mukaan 14 § koulutusohjelman maksullisuus tulee poistaa ammattikorkeakoululaista. Tämä esitys ammattikorkeakoululaiksi on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015 ja voimassaolevan ammattikorkeakoululain 26 b §:n voimassaolo päättyy 31.12.2014 Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilun seuranta- ja arviointityöryhmän kolmas väliraportti osoittaa SAMOKin näkemyksen mukaan selkeästi, ettei lukukausimaksujen perimisestä ole hyötyä suomalaisille korkeakouluille. Epäonnistuneen kokeilun lisäksi Ruotsin ja Tanskan esimerkit lukukausimaksujen käyttöönottamisesta EU-ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille osoittavat lukukausimaksujen haitallisuuden korkeakoulujen kansainvälistymiselle.

Tanskan innovaatio-, tiede- ja korkeakouluministeriön tilaaman selvityksen perusteella kansainväliset opiskelijoiden houkutteleminen on kansantaloudellisesti kannattavaa, maksoivat he lukukausimaksuja tai ei. Ennen lukukausimaksukokeilun jatkamista tai vakiinnuttamista vastaava selvitys on SAMOKin näkemyksen mukaan syytä tehdä myös Suomessa.

15 § Opetussuunnitelmat ja opintojen pituus

SAMOK esittää pykälän opintojen järjestämistä koskevan viimeisen virkkeen “kokopäiväopiskelija” -sanan korvaamista sanalla “opiskelija” tai vaihtoehtoisesti sisällön yhdenmukaistamista yliopistolain 40 §:n kanssa. SAMOKin näkemyksen mukaan “kokopäiväopiskelija” ja yliopistolain mukainen “päätoimisesti opiskellen” eroavat merkitykseltään ja yliopistolain mukainen muotoilu on opiskelijoiden ja joustavien opintopolkujen kehittämisen kannalta parempi.

Erityisen ongelmallinen esitetty muotoilu voi olla ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijoille, sillä he opiskelevat pääsääntöisesti kokoaikaisen työn ohella iltaisin ja viikonloppuisin. Esitetyllä muotoilulla ammattikorkeakoulut eivät olisi SAMOKin tulkinnan mukaan velvoitettuja huolehtimaan monimuoto-opintoina järjestettävien ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opiskelijoiden opintojen järjestämisestä tavoiteajan mukaisesti.

17 § Hallituksen tehtävät

Ammattikorkeakoulujen organisaation uudistaminen yhteen hallitukseen siirtymisellä on SAMOKin näkemyksen mukaan suuri ja välttämätön edistysaskel ammattikorkeakoulujen kehittämisessä. SAMOK pitää hallitukselle esitettyjä tehtäviä korkeakoululle luontaisina.

SAMOK pitää välttämättömänä, että hallituksen tehtäviä ei voida siirtää yhtiökokouksen päätösvaltaan ja että hallituksen ja toimitusjohtajana toimivan rehtorin yleistoimivalta turvataan myös suhteessa yksimielisiin osakkaisiin esityksen mukaisesti.

18 § Hallituksen kokoonpano

SAMOK kiittää erityisesti ammattikorkeakouluyhteisön jäsenten kuulumista hallitukseen, sillä ilman opetuksen ja oppimisen asiantuntemusta hallituksen kollektiivinen osaaminen jää puutteelliseksi. SAMOKin näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulujen hallituksissa on oltava laaja edustus ammattikorkeakoulun koulutusalojen työelämästä.

Keskustelua herättänyt osakeyhtiön hallituksen jäsenten vahingonkorvausvelvollisuuden kuuluminen myös hallituksen opiskelijajäsenelle ei ole SAMOKin näkemyksen mukaan ongelma. Tahallisuutta ja huolimattomuutta edellyttävä vahingonkorvausvelvollisuus sisältyy myös yliopistolakiin (558/2009) ja opiskelijakuntia koskevaan yhdistyslakiin (503/1989). SAMOK ei näe ainoatakaan syytä minkä perusteella pitäisi olettaa opiskelijoiden toimivan hallituksessa muita jäseniä huolimattomammin, saati tahallisesti ammattikorkeakoulun etua vahingoittaen.

Yliopistojen hallitusten opiskelijajäsenten valinnasta saatujen kokemusten perusteella ammattikorkeakoulujen hallitusten opiskelijajäseniksi valitaan todennäköisesti kokeneita toimijoita, jolloin puhutaan käytännössä opiskelijakuntien hallitusten jäseninä ja puheenjohtajina toimineista henkilöistä. Nämä samat ihmiset ovat olleet vähintään yhdistyslain mukaisessa vahingonkorvausvelvoitteessa toimiessaan opiskelijakunnan johdossa. Lisäksi useilla opiskelijakunnilla on liiketoimintaa, jonka tavallisin muoto on osakeyhtiö.

Lisäksi SAMOK esittää 18 §:n perusteluosaan tarkennusta. SAMOKin näkemyksen mukaan perusteluosan toisen kappaleen 5-6 rivit “opiskelijoiden edustajan valinnasta määrättäisiin opiskelijakunnan säännöissä” tulisi muuttaa muotoon “opiskelijoiden edustajan valinnasta ja vaalin toimittamisesta määrättäisiin opiskelijakunnan säännöissä”. SAMOKin näkemyksen mukaan hallituksen jäsenen vaali on järkevintä toimittaa edustajiston toimesta. Henkilöstön edustajan valitsemiseen ei ole vastaavaa toimielintä, joten tämän vuoksi opiskelijoiden edustajan  vaalin toimittamistapa on perusteltua tuoda perusteluosassa esille.

20 §  Tutkintolautakunta

SAMOK pitää järkevänä sitä, että muutoksenhaku opintoihin liittyen keskitetään yhteen toimielimeen. Tähän mennessä opiskelijavalintaan liittyvien oikaisupyyntöjen käsittely on ollut ammattikorkeakoulun hallituksen tehtävänä. Tämä on ollut omiaan hidastamaan ja jäykistämään päätöksentekoa tilanteessa, jossa nopeilla päätöksillä on hakijan kannalta tärkeä merkitys. SAMOK näkee tutkintolautakunnalla olevan esitetyn kokoonpanon johdosta huomattavasti ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallitusta vahvempi asiantuntemus käsitellä opiskelijavalintaan liittyviä oikaisupyyntöjä. SAMOKin näkemyksen mukaan on varmasti järkevää, että opiskelijavalinnan oikaisupyyntöjä käsittelevän tutkintolautakunnan koko pidetään pienenä, jotta se pystytään kutsumaan koolle nopeasti.

22 § Hallintomenettely ja julkisuus

SAMOK pitää hallintolain soveltamista ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan toimintaan julkisten hallintotehtävien osalta perusteltuna. Yhdenmukainen sääntely yliopistojen kanssa hallintolain soveltamisen kannalta on tärkeää myös opiskelijoiden ja hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain soveltaminen ammattikorkeakouluihin ja opiskelijakuntiin on kannatettavaa. SAMOKin näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulun toiminnan julkisuudesta on korkeakoulun toiminnan luonteen ja pääasiallisesti julkisen rahoituksen vuoksi syytä säätää osakeyhtiölakia täydentävästi.

31 § Opiskeluoikeus

SAMOK pitää tärkeänä, että opiskeluoikeutta säätelevät pykälät ammattikorkeakoulu- ja yliopistolaissa vastaavat sisällöllisesti toisiaan. Tällä hetkellä ammattikorkeakouluopiskelijat  ovat yliopisto-opiskelijoita huonommassa asemassa, sillä yliopistolain 41 §:n 3 momentin mukaisesti poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä ei lasketa tutkinnon suorittamisaikaan, eikä se kuluta poissaolo-oikeutta. Myös tasa-arvovaltuutettu katsoo lausunnossaan TAS 271/2013 yliopistolain 41 §:n 3 momentin olevan yksiselitteinen ja selkeä sekä pyytää opetus- ja kulttuuriministeriötä yhdenmukaistamaan korkeakoululujen poissaolosäännökset.

SAMOK näkee tarpeelliseksi muuttaa ammattikorkeakoululain mukaisen poissaolo-oikeuden kattamaan kahden lukuvuoden sijaan yliopistolain tapaan neljä lukukautta. SAMOKin tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa ammattikorkeakouluopiskelija ei olisi voinut ilmoittautua poissaolevaksi kokonaisen lukuvuoden sijaan pelkästään lukukaudeksi. Näemme kuitenkin mahdollisena, että lakia tulkittaisi siten, että poissaolevaksi voisi ilmoittautua vain koko lukuvuoden ajaksi. Tämä voi johtaa ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden väliseen epätasa-arvoiseen asemaan poissaolo-oikeuden käyttämisen suhteen.

42 § Opiskelijakunta

SAMOK pitää ensiarvoisen tärkeänä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluiden laajentamista kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tämä edellyttää opiskelijakuntaa koskevan sääntelyn muuttamista ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä esityksen mukaisesti, eli siten että opiskelijakuntien lakisääteiset tehtävät yhdenmukaistetaan ylioppilaskuntien kanssa ja että jatkossa kaikki tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat kuuluvat opiskelijakuntaan.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon puutteet ja vallitseva epätasa-arvoisuus yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä on keskeinen peruste YTHS:n palveluiden laajentamiseksi kaikkien ammattikorkeakouluopiskelijoiden käyttöön. YTHS-mallin kokeilun ohjausryhmän väliraportissa todetaan, että kokeilun tähänastisten tulosten perusteella YTHS-malli soveltuu hyvin ammattikorkeakouluopiskelijoiden käyttöön. Opiskelijoiden vakuutusluonteisen terveydenhoitomaksun keräämiseksi tuleekin SAMOKin näkemyksen mukaan säätää ammattikorkeakouluopiskelijoille automaatiojäsenyys ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisen vaiheen yhteydessä. Tämä on tehokas ja toimiva sekä myös ainoa tiedossa oleva tapa kerätä opiskelijoiden vakuutusluonteinen terveydenhoitomaksu.

SAMOK on pyytänyt keväällä 2013 akatemiaprofessori Kaarlo Tuorilta lausuntoa ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan automaatiojäsenyyteen liittyvistä valtiosääntöoikeudellisista kysymyksistä. Tuori toteaa lausunnossaan, että mikäli opiskelijakunnan tehtäviin lisätään osallistuminen opiskeluterveydenhuollon tehtävien toteuttamiseen – sama tehtävä, joka ylioppilaskunnilla on yliopistolaissa – ei perustuslaillista estettä opiskelijakunnan automaatiojäsenyydelle ole. Tuorin lausunto on tämän SAMOKin lausunnon liitteenä.

SAMOKin näkemyksen mukaan päätös YTHS:n laajentamisesta tulee tehdä mahdollisimman pian, ja siihen on varattava tarvittavat rahat kehysriihessä keväällä 2014. Kun opiskelijakuntien tehtäviä koskeva lainsäädäntö esitetään nyt yhdenmukaistettavaksi ammattikorkeakoululain uudistamisessa, edellytykset YTHS:n palveluiden laajentamiseen ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon parantamiseen ovat olemassa vuoden 2015 alusta alkaen.

67 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

SAMOK esittää opiskelijakuntaa koskevan siirtymäsäännöksen poistamista. SAMOK pitää tärkeänä, että opiskelijan kuuluminen opiskelijakuntaan 42 §:n 2 momentin mukaisesti tulee koskettamaan kaikkia ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita yhtä aikaa lain voimaantullessa 2015 alusta. SAMOKin näkemyksen mukaan opiskelijakunnan jäsenyydelle esitetyt siirtymäsäännökset asettavat haasteita opiskeluterveydenhuollon järjestämiselle tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Siirtymäsäännöksen johdosta ammattikorkeakouluopiskelijat tulisivat opiskelijakunnan jäseniksi ripotellen aloittamisvuosi kerrallaan. Tämä tarkoittaisi opiskeluterveydenhuollon järjestämisen näkökulmasta sitä, että ammattikorkeakouluopiskelijoille olisi pidettävä yllä kahta opiskeluterveydenhuollon järjestelmää noin viiden vuoden ajan 2015 alusta alkaen. Kuntien ja YTHS:n päällekkäinen opiskeluterveydenhuollon järjestäminen ei ole resurssien kannalta järkevää, eikä se hyödytä ketään osapuolta, ei rahoittajia, palvelujen käyttäjiä tai palvelujen järjestäjiä. Päin vastoin se sekavoittaisi tilannetta ja lisäisi kustannuksia. Myös YTHS-kokeilussa kahden järjestelmän päällekkäinen ylläpito on havaittu toimimattomaksi. Suomessa ei myöskään ole yleistä taannehtivan lainsäädännön kieltoa, joka estäisi säätämästä automaatiojäsenyyttä kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille kerralla.

SUOMEN OPISKELIJAKUNTIEN LIITTO – SAMOK RY

Mikko Valtonen                               Jani Hyppänen

puheenjohtaja                                 pääsihteeri

Lisätietoja                  asiantuntija Mikko Vieltojärvi, 050 389 1014, [email protected]