Kansainvälisten opiskelijoiden taloudellisista haasteista on raportoitu kevään aikana useaan otteeseen mediassa. Suomessa opiskelee yhä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita, ja heidän osuutensa korkeakouluopiskelijoista kasvaa myös kovaa vauhtia. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta kansainvälisiltä opiskelijoilta peritään 1.8.2026 alkaen korkeampia koulutuksen kustannukset kattavia lukukausimaksuja, jotka asettuvat tietyillä aloilla jopa 28 000 euroon vuodessa. Lisäksi heillä tulee olla 800 euroa käytössä kuukausittain elinkustannusten kattamiseen sekä yksityinen vakuutus opiskellessaan Suomessa.
Kasvavat kustannukset pakottavat opiskelijat työskentelemään opintojen ohessa, mikä ei kuitenkaan ole kestävä, tai aina edes mahdollinen ratkaisu.Opiskeluperustaisella oleskeluluvalla Suomessa oleskeleva henkilö voi työskennellä keskimäärin 30 tuntia viikossa vuoden aikana. Työpaikan löytäminen Suomesta on tällä hetkellä hyvin vaikeaa erityisesti ilman kotimaisten kielten osaamista. Suomessa arviolta 75 prosenttia avoimista työpaikoista on piilotyöpaikkoja, mikä tarkoittaa, että niistä ei ilmoiteta julkisesti. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että vieraskielinen nimi johtaa harvempiin työhaastattelukutsuihin. Tilastokeskuksen mukaan Suomen elinkustannukset ovat myös Euroopan korkeimpien joukossa. Samanaikaisesti opiskelija-asunnoista on huutava pula eri puolilla maata, mikä lisää kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulon haasteita.
Suomen huoltosuhde heikkenee ja väestö vanhenee. Sama haaste koskettaa koko Eurooppaa ja kilpailu kansainvälisistä opiskelijoista tulee vain kiihtymään. Sen lisäksi, että Suomi joutuu kilpailemaan kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemisessa, on sillä myös haasteena pitää kiinni vastavalmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista. Työllistymisen ollessa haastavaa ja elinkustannusten korkeita, vastavalmistuneet ajetaan etsimään työllistymismahdollisuuksia ja parempia elinolosuhteita Suomen ulkopuolelta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lukukausimaksut eivät toimi niin kuin ne oli tarkoitettu – lukukausimaksuja perusteltiiin kannustimena Suomeen jäämiselle ja työllistymiselle.
Kansainväliset opiskelijat kohtaavat Suomessa taloudellisia haasteita, jotka vaativat hallitukselta, työnantajilta ja korkeakouluilta koordinoituja toimenpiteitä.
SYLin ja SAMOKin ratkaisut:
- Hallitus tekee selvityksen siitä, miten kansainväliset opiskelijat voisivat päästä Suomessa tutkintoon tähtäävien korkeakouluopintojen suorittamista taloudellisesti tukevien kannustimien piiriin.
- Selvitetään, voisivatko vastavalmistuneet kansainväliset opiskelijat saada kotimaisten kielten opiskeluun toimeentuloa turvaavaa etuutta ja tukipalveluita valmistumisen jälkeen.
- Työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi lisätään anonyymin rekrytoinnin ja positiivisen erityiskohtelun käyttöä, luodaan kannustimia työnantajien tarjoamille kielikoulutuksille sekä puututaan aktiivisesti syrjintään työnhaussa.
- Kattava ja korkeakoulujen autonomiaa kunnioittava apurahajärjestelmä on kehitettävä nopeasti, jotta lukukausimaksujen nousun kielteisiä vaikutuksia voidaan torjua tehokkaasti.
- Korkeakoulujen on vahvistettava niiden työelämäpalveluja ja varmistettava eettisesti toimiva opiskelijarekrytointi. Kansainvälisille hakijoille on tarjottava realistinen kuva opiskelusta ja elämisestä Suomessa.
Näillä toimenpiteillä voidaan helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden taloudellista taakkaa ja työllistymisvaikeuksia. Suomen tulee olla tulevaisuudessa vastaanottavaisempi maa kansainvälisille opiskelijoille ja pitää kiinni kansainvälisistä vastavalmistuneista osaajistaan.
Lisätietoa:
Ilona Hirvonen
hallituksen jäsen, SAMOK
Mantė Žygelytė
hallituksen jäsen, SYL