”On suuri vaara, että nykyisellä rahoituksella toteutettava korkeakoulupaikkojen lisäys muodostuu uudeksi leikkaukseksi ammattikorkeakoulutuksen resursseihin”, toteavat Arene, OAJ, SAMOK ja SIVISTA. Vuoden 2021 alusta ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteet ovat nousemassa 4000 tutkinnolla ja aloittavien opiskelijoiden määrää pitää lisätä. Samalla  rahoitusmallin muutos siirtää 60 miljoonaa euroa tutkintokoulutuksesta jatkuvaan oppimiseen ja TKI-toimintaan.

”Yksittäisen opiskelijan opetukseen käytössä olevat resurssit pienenevät, jos opiskelijamääriä lisätään samalla kun koulutukseen käytettävissä oleva rahoitus pienenee”, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Sivistystyönantajat ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK sanovat yhteisessä kannanotossa.

Arene, OAJ, SAMOK ja SIVISTA esittävät, että ammattikorkeakouluille tehdään kehysriihessä pitkäjänteinen vuoteen 2030 ulottuva rahoitusohjelma, jolla varmistetaan kasvaneiden koulutusmäärien ja lakisääteisten tehtävien tarvitsema resursointi vuodesta 2021 lähtien. Ammattikorkeakouluilla on oltava mahdollisuus hoitaa niille asetettuja tehtäviä mallikkaasti.

Jokainen tuhannen opiskelijan lisäys kestävällä tavalla edellyttää 8 miljoonan euron vuotuista rahoitustanykyisellä kustannustasolla. 

”Kannatamme korkeakoulutuksen laajentamista, jotta nuoret pääsevät nykyistä nopeammin opiskelemaan. Tätä ei kuitenkaan pidä tehdä riskeeraamalla koulutuksen laatua”, järjestöt linjaavat.

Rahoitusmalli leikkaa tutkintokoulutuksesta

Arene, OAJ, SAMOK ja SIVISTA muistuttavat, että vuoden 2021 alusta uudistuvassa rahoitusmallissa AMK-tutkintokoulutuksen osuus laskee 63 prosentista 56 prosenttiin. Samalla jatkuvan oppimisen ja ulkopuolisen TKI-rahoituksen perusteella jaettava rahoitus nousee 7 prosenttiyksikköä. 

”Perustutkintokoulutuksesta siirtyy 60 miljoonaa jaettavaksi jatkuvan oppimisen opintopisteiden ja ulkopuolisen TKI-rahoituksen perusteella. Samalla opiskelijamäärä tulee kasvamaan kansallisen tavoitteen ohjaamana”, järjestöt laskevat.

Korkeakoulujen tulossopimusten valmistelua vuosille 2021-2024 ohjaa tavoite suomalaisten koulutustason nostamisesta. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että vuonna 2030 puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Nuorten ikäluokkien koulutustason nousu on pysähtynyt, mutta samalla korkeakoulutettujen kysyntä työmarkkinoilla kasvaa. 

Koulutustason nostamista tavoitellaan korottamalla korkeakoulujen tutkintotavoitteita ja lisäämällä opiskelijamääriä tulossopimuskaudella 2021-2024. Ammattikorkeakoulujen tavoite on nousemassa yli 4000 tutkinnolla vuodessa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee kohdistavansa rahoituskehykseen kuuluvaa strategiarahaa koulutuslaajennukseen noin 6 miljoonaa euroa vuosittain.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Petri Lempinen, Arene puhelin 040 7667 805

Koulutusjohtaja Heljä Misukka, OAJ puhelin 050 528 6682

Puheenjohtaja Anna Laurila, SAMOK, puhelin 050 389 1000

Johtaja Laura Rissanen, Sivistystyönantajat, puhelin 041 540 4505