Koronaviruspandemian aikaiset kokemukset osoittavat, että opintojen eteneminen hidastuu ja opiskelijoiden hyvinvointi kärsii ilman riittävää yhteisöllisyyttä. Hieman alle 80 prosenttia suomalaisista opiskelijoista koki pandemian vaikutukset negatiivisina tai erittäin negatiivisina (Eurostudent VIII). Läsnäoloa vaativa koulutus ei kuitenkaan tarkoita joustavista opintopoluista luopumista.

Ammattikorkeakouluissa tasapainoillaan pedagogisissa ratkaisuissa opiskelijoiden erilaisten toiveiden ja opintojen etenemisestä sekä toisaalta opiskelijoiden hyvinvoinnista saatujen kokemusten ja tutkimustiedon välillä. Opiskelijat ovat monissa ammattikorkeakouluissa toivoneet lähiopetuksen ja verkkovälitteisen ryhmäopetuksen lisäämistä. Lähes puolet opiskelumotivaation puutetta kokevista opiskelijoista toivoo lisää lähiopetusta (Eurostudent VIII). Onkin tärkeää, että opiskelijaa voidaan tukea ja ryhmän kanssa olla läsnä sekä verkossa että lähitapaamisissa.

Opiskelijoiden taustat ovat monipuolistuneet, minkä takia osa opiskelijoista kuitenkin suhtautuu kriittisesti ryhmä- ja lähiopetukseen. Yhä useampi opiskelija tekee opintojaan työn ohessa. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa aloittavien opiskelijoiden keski-ikä on 26 vuotta ja vuonna 2023 opinnot aloittaneista opiskelijoista yli 30-vuotiaita oli noin 14 000. Perheelliset ja toista tutkintoaan suorittavat opiskelijat toivovat opintojen painottuvan vahvasti etä- ja verkkototeutuksina järjestettäviin opintoihin (Eurostudent VIII).

– Koronaviruspandemian aikana jouduttiin pakon sanelemana siirtämään opetusta etäopetukseksi ja opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn määrä kasvoi merkittävästi. Samaan aikaan opiskelijoiden hyvinvointi heikkeni, mikä kuvastaa lähiopetuksen ja yhteisöllisyyden merkitystä. Opiskelijoiden kokoontuessa kampuksille tapahtuu siis tärkeitä kohtaamisia ja syntyy tulevan työuran kannalta tärkeitä verkostoja. Siksi on tärkeää, että ammattikorkeakoulut tarjoavat riittävästi lähiopetusta ja ryhmämuotoista opetusta, toteaa Suomen opiskelijakuntien liiton – SAMOK ry:n puheenjohtaja Lauri Kujala.

Kansallisena koulutuspoliittisena tavoitteena on korkeakoulutettujen osuuden nostaminen väestössä. Tämän kannalta on tärkeää, että opiskelu ammattikorkeakouluissa on mahdollista hyvin monipuolisissa elämäntilanteissa oleville opiskelijoille. Joustavien opintopolkujen tarjoamiseen on edelleen suuri tarve.

– Ammattikorkeakoulut joutuvat tasapainottelemaan erilaisten oppijoiden, opiskelijaryhmien ja korkeakoulutukselle asetettujen tavoitteiden välillä. Lopulta kyse opetuksen järjestämisestä on pedagoginen ja ratkaisut tehdään sen mukaan, miten osaamisen kehittymistä ja opiskelijoiden kasvua asiantuntijuuteen pystytään parhaiten tukemaan. Opiskelijoiden keski-iän nousu edellyttää yhä monipuolisempien ja joustavampien opintopolkujen kehittämistä ja laajempaa tarjoamista. Tärkeää onkin tarjota sopivia opintopolkuja ja opiskelumuotoja opiskelijoille näiden tarpeiden mukaisesti. Siksi verkko- ja monimuotopedagogiikka vaatii suuria panostuksia myös tulevien vuosien aikana, toteaa Arenen hallituksen puheenjohtaja Riitta Konkola.

Lisätietoja:
Lauri Kujala
puheenjohtaja
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
puh. 050 389 1000
[email protected]

Ida Mielityinen
toiminnanjohtaja
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
puh. 050 594 0731
[email protected]