Aikana, jolloin Eurooppa kohtaa lisääntynyttä turvattomuutta ja kasvavia geopoliittisia paineita, korkeakoulutus on tunnistettava yhdeksi keskeisistä varautumisen elementeistä. Korkeakoulutus on julkishyödyke, joka tuottaa tietoa ja vahvistaa ytimeltään resilienssiä, demokratiaa ja solidaarisuutta – arvoja, joihin yhteiskunnat nojaavat kriiseissä. Pohjoismaisille ja balttilaisille opiskelijoille korkeakoulutuksen turvaaminen tarkoittaa turvallisen tilan varmistamista tosiasioihin perustuvalle keskustelulle ja siten yhteisöjemme tulevaisuuden sekä kriisinsietokyvyn varmistamista.

Julkisen talouden sopeutustoimet ovat olennainen osa tämänhetkisiä haasteita. Korkeakoulutus ylläpitää pitkän aikavälin turvallisuutta vahvistamalla sosiaalista luottamusta, innovaatioita ja kansalaisosallistumista. Resurssien siirtäminen pois korkeakoulutuksesta heikentää yhteiskuntien kykyä vastata sekä välittömiin että tuleviin haasteisiin. Pohjoismaiden ja Baltian maiden hallitusten on sitouduttava suojelemaan korkeakoulutuksen budjetteja ja varmistettava, että tutkimuksen, innovaatioiden ja opiskelijapalveluiden rahoitus pysyy turvattuna myös taloudellisen ja turvallisuuspoliittisen paineen alla.

Mis- ja disinformaation leviäminen osana hybridivaikuttamista on yksi demokraattisten yhteiskuntien suurimmista haasteista. Siksi korkeakoulujen roolia demokratian peruspilareina on suojeltava ja vahvistettava. Vapaan, faktoihin perustuvan keskustelun, opetuksen ja tiedon tavoittelun kautta korkeakoulutus varustaa opiskelijat kriittisellä ajattelulla ja kyvyllä tunnistaa manipulointia. Lisäksi akatemiaan ja akateemisiin instituutioihin kohdistuvia kiristyksiä ja hyökkäyksiä on torjuttava. Akateeminen vapaus, tutkimuksen integriteetti ja avoin vuorovaikutus instituutioiden välillä ovat olennaisia työkaluja yhteiskunnan puolustamisessa disinformaatiota vastaan sekä julkisen keskustelun ja luottamuksen vahvistamisessa.

Samaan aikaan myös korkeakoulujen oma resilienssi on uhattuna. Pandemioiden, sotien ja ilmastohätätilanteiden aikana korkeakoulut kohtaavat usein leikkauksia, resurssien kiristymistä tai opetuksen ja oppimisen häiriöitä. Rahoituksen ohjaaminen koulutuksesta puolustukseen voi heikentää juuri niitä instituutioita, jotka mahdollistavat yhteiskuntien selviytymisen kriiseistä. Investoinnit digitaaliseen oppimisinfrastruktuuriin sekä opetuksen ja opiskelun jatkuvuuteen ovat välttämättömiä, jotta korkeakoulutus voi toimia myös poikkeusoloissa. Opiskelijalähtöisiä ratkaisuja voidaan kehittää varautumis- ja kriisivastekoulutuksen integroimiseksi valinnaisiin opintoihin alueellisen kontekstin mukaisesti. Korkeakoulut on ymmärrettävä osaksi kansallista varautumisjärjestelmää, ja opiskelijat on tunnistettava aktiivisiksi toimijoiksi resilienssissä ja reagoinnissa hätätilanteiden aikana.

Opiskelijat ovat kriisiaikoina yksi haavoittuvimmista ryhmistä, ja heidän oikeutensa on taattava. Varautumisen on varmistettava asuminen, taloudellinen tuki ja pääsy mielenterveyspalveluihin tukea tarvitseville opiskelijoille. Siirtymään joutuneet ja kansainväliset opiskelijat sekä vammaiset opiskelijat tarvitsevat kohdennettuja toimia saavutettavan ja turvallisen koulutuksen turvaamiseksi. Opiskelijajärjestöt ovat keskeinen tuki ja opiskelijoiden ääni, ja ne on otettava täysipainoisesti mukaan instituutioiden, kansalliseen ja kansainväliseen varautumissuunnitteluun ja toimeenpanoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueellisten itsehallintoalueiden opiskelijaedustajien mukaan ottamiseen kansallisten toimeenpanosuunnitelmien kehittämisessä ja toteutuksessa.

Liikkuvuus on resilienssin peruspilari. Opiskelijoiden ja korkeakoulujen välinen vaihto ja rajat ylittävä yhteistyö ilmentävät eurooppalaisen solidaarisuuden periaatteita, mutta hätätilanteet voivat vakavasti häiritä Erasmus+-ohjelmaa ja muita liikkuvuusohjelmia. Hallitusten ja korkeakoulujen on otettava käyttöön hätätilaprotokollat liikkuvien opiskelijoiden suojelemiseksi, opintopisteiden ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) takaamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että koulutusyhteistyö yli rajojen voi jatkua. Suojelemalla liikkuvuutta suojelemme myös keskinäistä luottamusta sekä tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamista Pohjois–Baltian alueella.

Vahvistamalla korkeakouluja, suojelemalla opiskelijoiden oikeuksia ja ylläpitämällä liikkuvuutta yhteiskunnat vahvistavat kykyään vastata paitsi sotilaallisiin myös sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöllisiin uhkiin. Pohjoismainen puheenjohtajatapaaminen korostaa, että opiskelijat on nähtävä keskeisinä kumppaneina Euroopan resilienssin, demokratian ja sosiaalisen kestävyyden rakentamisessa.

Kannustamme siksi vahvasti Pohjoismaiden neuvostoa, NB8-yhteistyörakenteita sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden hallituksia ottamaan opiskelijat aktiivisesti mukaan kansallisten ja alueellisten varautumisstrategioiden kehittämiseen.

Kestävä Eurooppa voidaan säilyttää vain koulutettujen, voimaantuneiden ja yhtenäisten yhteisöjen kautta.

NOM
Oslo, Norja
4. lokakuuta 2025

Alkuperäisversion voit lukea tästä.

”NOM on Pohjoismaiden ja Baltian kansallisten opiskelijaliittojen yhteistyö- ja neuvonpitoverkosto. Se edustaa noin miljoonaa opiskelijaa, kokoontuu kahdesti vuodessa ja toimii yhteistyöalustana myös Euroopan opiskelijaliikkeessä”