Sosiaali- ja terveysministeriön työuran aikaisen jatkuvan oppimisen työryhmä on luovuttanut työ- ja elinkeinoministeri Arto Satoselle ehdotuksensa keinoista, joilla tuetaan työuran aikaista oppimista aikuiskoulutustuen lakkauttamisen jälkeen. Työryhmä esittää, että käyttöön otettaisiin opintolainan valtiontakaukseen pohjautuva malli tukemaan aikuisopiskelijan toimeentuloa aikana, jona henkilö ei saa palkkaa. Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK on erittäin pettynyt työryhmän ehdotukseen ja vaatii, että aikuiskoulutustuen kehittämistä jatketaan edelleen.
“On kohtuutonta, että tulevaisuudessa tarjottaisiin porkkanan sijasta keppiä niille, jotka haluavat siirtyä työskentelemään työvoimapula-aloille. Riski velkaantumisesta nostaa merkittävästi kynnystä opiskelualan vaihtamiselle”, SAMOKin puheenjohtaja Lauri Kujala linjaa.
Opintolainavetoinen malli tarkoittaisi sitä, että edellytykset alan vaihtamiselle ja kokonaisen tutkinnon suorittamiseen heikkenisivät kriittisesti. Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan vahvistamaan sosiaali- ja terveysalojen työvoiman saatavuutta. SAMOK näkee, että työryhmän ehdotus on räikeässä ristiriidassa työvoiman saatavuuteen pyrkivien toimien kanssa.
“Sosiaali- ja terveysaloilla pätevyyden saaminen on välttämätöntä. Pidämme kummallisena, että alan työvoimaa kasvattanut järjestelmä ajetaan alas pohtimatta, miten alalle hakeutuminen tulevaisuudessa turvataan myös niiden osalta, jotka ovat jo entuudestaan työelämässä”, Kujala kummastelee.
Työryhmä on ehdottanut, että jatkuvan oppimisen tukemista voitaisiin jatkaa myös opintotukijärjestelmää kehittämällä esimerkiksi lisätukikuukausien muodossa. Mikäli jatkuvan oppimisen tukeminen siirrettäisiin opintotukijärjestelmän piiriin, lisäisi se valtion menoja huomattavasti. Palkansaajille myönnettävä aikuiskoulutustuki on rahoitettu työttömyysvakuusmaksuilla. SAMOK näkee, ettei työryhmä ole huomioinut riittävästi opintotukijärjestelmän piiriin siirtymisen tai lainavetoisen mallin vaikutuksia valtiontalouteen ja työvoimapula-aloille siirtymisen houkuttelevuuteen. Lisäksi työryhmän ehdottama korvaava malli tulisi käyttöön vasta reilusti aikuiskoulutustuen lakkauttamisen jälkeen.
Elinikäisen oppimisen turvaaminen on erityisen tärkeää tarkasteltaessa väestörakenteen muutosta pitkällä aikavälillä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittavien määrä tulee vähentymään huomattavasti tulevaisuudessa, ja osaajapulaan vastaamiseksi väestön uudelleenkouluttautuminen on kantokyvyn kannalta välttämätöntä.
Vuonna 2022 aikuiskoulutustuen käyttäjistä 45 prosenttia oli ammattikorkeakouluopiskelijoita ja sosiaali- ja terveysalojen opintoja suoritti aikuiskoulutustuella 9 936 opiskelijaa. Alanvaihtajia heistä oli 64 prosenttia.
Aikuiskoulutustuen lakkauttamista koskevan lain on määrä astua voimaan 1.6.2024. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee tällä hetkellä opintotuen kokonaisuudistusta työryhmässä, joka valmistelee omat ehdotuksensa järjestelmän kehittämiseksi tammikuulle 2025. Opintotuen jatkovalmistelusta on tarkoitus päättää keväällä 2025.
Lisätiedot:
Lauri Kujala
Puheenjohtaja
[email protected]
050 389 1000