Kesäkuussa julkaistun hallitusohjelman mukaan aikuiskoulutustuki tullaan lakkauttamaan vuoden 2024 elokuusta alkaen. SAMOK pitää hallitusohjelmakirjausta lyhytnäköisenä. Mikäli hallitus haluaa rakentaa kestävää työelämää, tarvitaan opintotuen rinnalle keinoja toimeentulon turvaamiseen silloin, kun alanvaihto tai täydennyskoulutus tulevat tarpeeseen. Aikuiskoulutustuen lakkauttamista on perusteltu erityisesti säästöillä, sillä se pitäisi mahdolliset tuensaajat töissä ja nostaisi näin työllisyysastetta. Lakkauttamispäätöksen kokonaisvaltaisia vaikutuksia on selvitetty surullisen vähän.

Päätös ei ole kestävä hyvinvoivan työvoiman näkökulmasta. Vuonna 2022 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat yksi yleisimpiä syitä työeläkkeelle siirtymiselle (Eläketurvakeskus). Työn kuormituksella on keskeinen vaikutus hyvinvointiin. Työllisyysrahaston Aikuiskoulutustuen koettu vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan jopa 58 prosenttia vastaajista oli hakeutunut opiskelemaan aiempien työtehtävien kuormittavuuden vuoksi ja 66 prosenttia vastaajista koki, että opintovapaa vaikutti työssä jaksamiseen merkittävän positiivisesti opintojen jälkeen. Erityisesti vaikutukset korostuivat nuorempien vastaajien kohdalla.

“Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen tuo minimaaliset säästöt valtiontalouteen, mutta siitä luopuminen tuo pitkällä tähtäimellä suuren hintalapun. Monille uudelleen kouluttautuminen parantaa merkittävästi työssä jaksamista. Tuen vaikuttavuutta tulisi vahvemmin mitata työn imun, hyvinvoinnin ja työuran kautta, eikä palkkatason nousun kautta”, puheenjohtaja Joonas Soukkio sivaltaa.

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen jatkaa samaa linjaa kuin korkeakoulujen ensikertalaiskiintiön kasvattaminen ja opintotukikuukausien vähentäminen, jotka molemmat heikensivät mahdollisuuksia toisen korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työskennelläkseen täytyy opiskella koko tutkinto, mikä vaatii monivuotista ponnistusta. Vuonna 2022 aikuiskoulutustuen saajista 45 prosenttia opiskeli ammattikorkeakoulussa. Hallitus ohjaa yhä voimakkaammin nuoria kohti tilannetta, jossa lopullisia päätöksiä omasta tulevaisuudesta tulee tehdä yhä nuorempana.

“Työmarkkinavaikutusten ohella on hyvä muistaa koulutuksen itseisarvo. Se ei saa jäädä lukujen ja makrotalousvaikutusten tarkastelun varjoon. Monipuolisesti osaava väestö on itsessään hyvä asia niin koko Suomelle kuin demokratialle ylipäätään”, varapuheenjohtaja Diana Muraskina muistuttaa.

SAMOK näkee, että aikuiskoulutustuen lakkauttamisen sijaan tulisi ennemmin selvittää, miten tuki kohdistuisi parhaiten niille, joilla alan vaihtaminen on välttämätöntä. Mikäli luovumme jälleen yhdestä jatkuvan oppimisen instrumentista, saamme käsiimme vain uusia loppuunpalaneita työelämän sivuraiteelle unohtuneita, joilla työn imu on kadonnut jo kauan sitten. Osaamisen kasvun estäminen pahentaa työvoimapulaa. Tällä tavalla ei toivottua tuottavuuden kasvua tulla saavuttamaan.

Lisätietoja:

Joonas Soukkio
Puheenjohtaja
[email protected]
050 389 1000

Diana Muraskina
Varapuheenjohtaja
[email protected]
044 300 3171