Orpon hallitus on kevään aikana edistänyt vauhdikkaasti puoliväliriihen päätöksiä. Yksi
päätöksistä oli tavoite mahdollistaa korkeakoulututkinnon suorittaminen avoimessa
korkeakoulussa perien siitä kustannukset kattavat maksut. Suomen ylioppilaskuntien liitto
(SYL), Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen
yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen
Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ja Suomen opiskelija-allianssi OSKU näkevät
nopeassa valmistelussa suuria ongelmia, joita edustajat ovat aloitetta valmistelevassa
ohjausryhmässä tuoneet esiin.
Esityksen ongelmallisuus muodostuu kahdesta kokonaisuudesta. Toinen on periaatteellinen
ja laajavaikutteinen maksullisen tutkintokoulutuksen tuominen suomalaiseen
korkeakoulutukseen ilman laajaa ja perusteellista valmistelua. Toinen taas on avoimen
korkeakoulutuksen ja tutkintoon johtavan koulutuksen periaatteiden sekoittuminen. Lisäksi
haasteena on heikot perustelut siitä, mitä koulutuspoliittista ongelmaa esitys ratkaisisi
merkittävästi suhteessa sen mukanaan tuomiin ongelmiin. Avoimen kautta suoritettu tutkinto
kohdentuisi todennäköisesti ensisijaisesti työssä käyville, jo korkeakoulututkinnon
suorittaneille, joten se ei juurikaan tukisi tavoitetta nuorten koulutustason nostamisesta.
Lisäksi työuralla tapahtuvan osaamisen kehittämisen näkökulmasta vaikutus olisi
todennäköisesti pieni.
Esityksen laatimisen aikataulu on erittäin tiukka. Järjestöt näkevät, että esitys on
periaatteellisesti niin merkittävä koulutuspoliittinen uudistus, ettei sen toimeenpano tällä
aikataululla ja ilman tutkimuksellisia taustaselvityksiä ole vastuullista.
Erityisesti periaatteellisesti isoissa lainvalmistelun hankkeissa hyvään hallintotapaan kuuluu
koota taustaselvitystä erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista määriteltyihin tavoitteisiin tai
ratkaistaviin ongelmiin. Vasta tämän jälkeen ryhdytään valmistelemaan varsinaista
hallituksen esitystä. Nyt tämä vaihe on jäänyt tekemättä eikä hankkeen ohjausryhmässä
esitettyä palautetta ole otettu riittävällä tavalla huomioon.
Uudistus olisi keskeinen ja periaatteellinen muutos koulutusjärjestelmässämme. Maksutonta
korkeakoulutusta on pidetty lähes itseisarvoisena osana suomalaista yhteiskuntasopimusta,
ja tällainen linjamuutos vaatisi ehdottomasti laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Tämän
vuoksi perusteellinen esivalmistelu, eri tieteenalojen lähtökohdista tapahtuva tarkastelu ja
vaihtoehtojen esittäminen olisivat ensisijaisen tärkeitä.
Esitetyn kaltaisille maksullisille avoimen tutkinnoille on vaikeaa nähdä kysyntää ja siten
korkeakouluille tuottoja. Hinnoittelultaan täyskatteellinen tutkinto, joka ei kuitenkaan oikeuta
opiskelijaa opintorahaan, opintolainaan tai ateriatukeen, ei ole hakijalle houkutteleva
vaihtoehto, eikä se siten ratkaise korkeakoulujen resurssivajetta. On myös todennäköistä,
että opiskelijat siirtyisivät avoimen korkeakoulun puolelta maksuttomaan
tutkintokoulutukseen, mitä korkeakoulujen on vaikea ennakoida.
Järjestöt jakavat huolen korkeakoulujen resursseista vastata laadukkaasti korkeakouluille
asetettuihin tavoitteisiin ja ymmärtävät tarpeen etsiä uusia lähteitä korkeakoulutuksen
rahoitukseen. Käsillä oleva esitys ei kuitenkaan tarjoa kestäviä ja uskottavia ratkaisuja
korkeakoulujen rahoitusvajeeseen.
Järjestöt esittävät, että opetus- ja kulttuuriministeriö tilaa selvityksen vaihtoehtoisista
ehdotuksista uusiksi rahoituslähteiksi valtion rahoituksen rinnalla. Tavoitteena olisi saada
useampia ehdotuksia, millä tavoin korkeakoulujen rahoituspohjaa voidaan laajentaa
vaarantamatta koulutuksellista tasa-arvoa ja korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja laatua.
Lähtökohtana olisi, että esitykset vastaisivat koulutuspoliittisiin tavoitteisiin kestävästä ja
nopeasta koulutustason nostosta sekä osaamisen kehittämisestä työuran aikana. Näin
selvitys olisi valmiina tarjoamaan vaihtoehtoja puolueille ensi vuonna eduskuntavaalien
jälkeen käytäviin hallitusohjelmaneuvotteluihin.

Lisätietoja:
Heidi Rättyä, koulutuspolitiikan asiantuntija, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)
[email protected], 041 515 2231
Samuli Leppämäki, korkeakoulupolitiikan erityisasiantuntija, Suomen opiskelijakuntien liitto
SAMOK
[email protected], 044 902 8852
Jenni Suutari, koulutuspolitiikan ja vaikuttamisen asiantuntija, Suomen Lukiolaisten Liitto
[email protected], 050 395 5334
Heikki Holopainen, toiminnanjohtaja, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI
[email protected], 0400 639 331
Ida Mielityinen, toiminnanjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene
[email protected], 050 594 0731
Suvituuli Lundmark, asiantuntija (edunvalvonta ja vaikuttaminen), Suomen Ammattiin
Opiskelevien Liitto – SAKKI
[email protected]
Joonatan Laine, pääsihteeri, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU
[email protected], 044 9774 014